Olisinko kuitenkin vainoaja?

grotos.jpg

Istuin aamulla unisena suihkun lattialla lämpimän veden alle elpymään unisuudesta.  Mieleeni tuli kuva Vilnan entisen KGB-vankilan suihkuhuoneesta. Näin suihkut viikko sitten lomaillessani Liettuassa. Suihkuista ei vankilan toimiessa tullut kuulemma koskaan lämmintä vettä. Kurkistin myös vesikidutusselliin. Pienessä huoneessa oli keskellä lattiaa pyöreä tasanne, jonka päällä vanki seisoi. Muutoin huone oli täynnä kylmää vettä. Aina kun nukahti, tippui korokkeelta kylmään veteen.

karceris.jpg

Jostain syystä haluan aina mahdollisuuden tullen vierailla miehitysmuseoissa, holokaustimuseioissa, kansanmurhamuseoissa, autioissa keskitysleireissä. Museoissa itkettää ja lomapäivä museovierailun jälkeen on vähän vaisu. Silti menen aina uudestaan. Menenkö siksi, että en unohtaisi, menenkö ymmärtääkseni ihmistä ja itseäni?

Kyseinen Vilnan kansanmurhamuseo on toiminut vankilana ensin natsien toimesta, sitten KGB:n toimesta. Oppaamme kertoi, että osa eloonjääneistä vangeista ja vanginvartioista asuu edelleen Vilnassa. Hän tiesi entisiä vankeja, jotka ovat kerjäläisiä. Entisiä vanginvartijoita, jotka ovat miljonäärejä. Kysyimme miksei vankilan työntekijöitä rangaista. Mutta heidän ajatellaan olleen myös systeemin uhreja.

Sanotaan, että suurin osa ihmisistä on hyviä. Vanhan vankilan käytävillä näki pahojen ihmisten panoksen maailmanhistoriaan.  Myös niitä oli Vilnassakin aikoinaan, jotka oman henkensä kaupalla piilottivat juutalaisia ullakoilleen tai järjestivät ihmisille pakoreitin turvalliseen maahan. Näen kuvan katolisesta papista, joka antoi joukolle juutalaisnaisia nunnankaavut ja väitti, että he ovat luostarin asukkaita suojellakseen heitä.  Näen toisen kuvan eri papista, joka oli palavasti kirjoittanut päiväkirjaansa, että kaikki juutalaiset on tapettava. On ihmisiä, jotka kuvittelevat pahaa hyväksi ja eivät koskaan koe tehneensä väärin.

Millainen yksilö minä olisin tällaisessa systeemissä? Piilottelisinko kotonani vainottuja vai olisinko ilmiantaja, joka paljastaisi naapurinsa tai ystävänsä? Esittäisinkö tietämätöntä, jotta omatuntoni säilyisi kuormitta vai olisinko jopa vainoaja ja kiduttaja? Tätä minä aina kyselen itseltäni uudestaan ja uudestaan. Sillä jos suurin osa ihmisistä olisi hyviä aina, ei tällaisia systeemejä ehkä edes pääsisi syntymään. Noin 200 000 Liettuan juutalaista kuoli vainoissa ja myöhemmin noin 70 000 neuvostovaltaa vastustanutta kuoli työleireillä ja vankiloissa. Missä ovat ne ihmiset, joista suurin osa on sydämeltään hyviä?

Hitlerin ja Stalinin vainoja on tutkittu valtavasti tämän seikan selvittämiseksi. Mitä ihmisille tapahtui, miksi tämä oli mahdollista ja miten sen voisi estää tapahtumasta uudelleen? Oppaamme totesi lakonisesti, että älä koskaan sano ei koskaan. Näin Vilnan holokaustimuseossa valokuvan jossa oli kuvattuna erään juutalaismiehen omalla verellään seinään kirjoittama teksti ennen hänen kuolemaansa. Siinä luki juutalaiset kostavat. Vaikka tämä juutalaismies ja miehen kirjoittama teksti eivät liity nykytilanteeseen mitenkään, mietin silti Israelin ja Palestiinan tulehtuneita välejä ja ihmisen hyvää sydäntä.

Vaikka nyt on rauhallista kulkea Vilnan kaduilla, ovat kansanmurhat totta myös tänään. Liettuassa on tällä hetkellä enää vain maailman korkein itsemurhatilasto.

Nanna H.

Hyvinvointi Mieli Matkat Uutiset ja yhteiskunta

Kouluampumisista osa MMXIV

WP_001684.jpg

Leipää ja lellimistä.

”Miksi minun on pakko opiskella matematiikkaa?” kysyin monta kertaa ala-asteella. ”Että pärjäät kaupassa!” ja ”Se kehittää loogista ajattelukykyä!”

Eikö kouluampujat ole sitten käyny matematiikan tunneilla, jos ne ei kerta tajua, että ei ole kovin loogista ajaa asiaansa päättömällä ammuskelulla?

Tuomioja otti kantaa esittämällä uskonnonopetuksen poistoa ja historianopiskelun lisäämistä. Kristilliset älähtivät ja esittivät ei ainoastaan vastalauseen vaan myös uskonnonopetuksen lisäämistä perhesurmien ja kouluampumisten ennakoivaksi hoidoksi. Minusta tulee todennäköisesti erittäin oikeudenmukainen ihminen kunhan olen selvinnyt tästä kahdeksan opintopisteen etiikan tentistä, eikö niin? Eiku miten sen meni? Mikä meille opettaa funtsimista, hunteeraamista, kreaamista, ajattelua?

Viime syksynä ajattelin ajattelun kehittymistä kun tapasin paljon ihmisiä jotka eivät koskaan olleet käyneet koulua. Millä tasolla minun ajatteluni olisi, jos en olisi selvinnyt jo 15 vuodesta suomalaisessa koulujärjestelmässä? Jos olisin kasvanut sellaisten ihmisten ympärillä, joista kukaan ei osaa lukea? Mistä minä koen saaneeni tämän hetkisen ajatteluni välineet?

Mielikuvituksen kehittymisestä kehuisin lukemiani kirjoja, jotka ovat luoneet vaihtoehtoisia todellisuuksia.  Opin että muutos on mahdollista ja toimintavaihtoehtoja useita. Etiikan ja moraalin kehittymisestä syyttäisin vanhempiani, kristillistä kasvatusta, monenlaisia ystäviäni ja jostakin tullutta mielenkiintoa ”maailman asioiden seuraamiseen”.

Historian tunneilla olen kuullut ihmiskunnan suurimmista rikoksista ja oppinut olemaan varovainen ihmisten jaottelussa. Uskonnon tunnilla olen oppinut uskontojen varjolla tehdyistä sodista ja oppinut ymmärtämään kristinuskoa ja muita uskontoja paremmin kun tunnen niiden taustan. Matematiikan tunnilla olen oppinut tarkistamaan alennetun tuotteen hinnan ja sen, että ihmisarvo lähenee äärettömästi ääretöntä.

 

fr635170892685350000.jpg

Perunoita ja parkumista

Paluu tosiasioihin. Viime kädessä uskon, että moraalin ja etiikan tärkein ja paras opettaja on toinen ihminen. Jos nuorella ei ole syystä tai toisesta ollut mahdollisuutta luoda tasavertaista ja/tai keskustelevaa suhdetta toisten ihmisten kanssa, vaikea häntä on näköalattomuudesta syyttää.

Välittämistä voi oppia tulemalla välitetyksi, rakkautta näkemällä sen monenlaisia olomuotoja ympärillään. Me, joilla on valinnan mahdollisuus, rakastetaan toisiamme mahdollisimman paljon! Ei koskaan jätetä sitä ääneen sanomatta ja teoilla näyttämättä jos se vain suinkin on mahdollista!

Ollaan silti kohtuullisen armollisia, jooko?

 

christstmenas.jpg

Kristus ja Kristuksen kaveri

– Juudit

Ps. Kuvat kertovat asioista, joita minun lapsuuden kodissani on ollut.

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli Uutiset ja yhteiskunta