Uupuneet valvokaa!

murehtija.png

Mattuksen sarjakuvista minulle rakkain on Unettoman iltarukous (osa siitä kuvassa tuossa yllä). Siinä on ihana ajatus nukahtaa lapsen lailla. Toinenkin sarjis käsitteli valvomista vähän toisesta näkökulmasta.

Aikuisvuosina ja etenkin äidiksi tulon jälkeen minua on naurattanut Jeesuksen opetus valvomisesta: ”Varokaa siis ettei hän tapaa teitä nukkumasta”  – ei pelkoa! Mutta Jeesus oli tässäkin tapauksessa vahvasti aikaansa edellä, sillä nythän puhutaan vaikka kuinka paljon tietoisesta läsnäolosta (mindfulness). Tulkitsen nimittäin, että sitä Jeesus tarkoitti.

Minä en ole valmis mihinkään, olen kroonisesti myöhässä ja joka päivä kohtaan yllätyksiä. Maailmanloppua en juurikaan jaksa ajatella, enkä kuolemaani – tässä päivässä on niin paljon, että Jeesuksen paluuta en oikein osaa odottaa.  Mutta valvottua on tullut ja murehdittua myös. Iltarukoukseen turvaan silti: Päivän leikit taakse jää…”

(Linkkejä painamalla pääset mahtaviin vanhoihin kirjoituksiin, kokeile)!

Minna J.

sydan.jpg

Hyvinvointi Mieli Raha Syvällistä

Elegia

http://youtu.be/9iJ9-ekyDPQ

Tällä viikolla haemme innoistusta toisten Oisko tulta-blogistien vanhoista kirjoituksista. Viime talvena Hemuli pohdiskeli sitä, miten masentavia virsien sanoitukset saattavat olla. Virret puhuttelevat ihmisiä koko ajan vähemmän ja siihen on monia syitä. Ja siitä on turha syyttää sitä, joka sanoo, että ei pidä virsistä. Jos ei ole kasvanut kiinni virsiperinteeseen, niin minkä sille aikuisena mahtaa.

Lastenvirret ovat monille vielä tuttuja ja kastejuhlissa laulaa luikautetaan helposti joukolla Ystävä sä lapsien (492) tai Jumalan kämmenellä (499). Mutta yhä harvempi vihkipari haluaa vihkivirren ja usein omaiset sanovat siunauskeskustelussa, että tahtoisivat hautajaisiin muuta musiikkia kuin virsiä.

Kuka voi sanoa toiselle, että tämä on väärässä, jos hänen mielestänsä Satumaatango puhuu taivaasta, Jumalasta ja jälleennäkemisen riemusta. Ei pappi tai kanttori saa päättää omaisten puolesta, minkä laulun tulee heitä lohduttaa ja mitkä ovat ainoat oikeat sanat kuvailemaan kuoleman jälkeistä elämää.

Hautajaisiin ihmiset kaipaavat musiikkia, joka sanoittaa heidän suruansa tilanteessa, jossa sanoja on vaikea löytää. Usein omaiset kertovat, että virret ovat heille aivan vieraita. On vaikea sanoa silloin, että jos otetaan kuitenkin nämä hautajaiset oppimiskokemuksena ja lauletaan kaikesta huolimatta Matkamies maan (631).

Minä löydän virsistä niitä, joita mielelläni kuulen. Löydän Jumalan myös aivan muista lauluista. Ainakin nämä virsikirjan ulkopuolelta löytyvät laulut olen kuullut hautajaisissa tai muistotilaisuudessa soitettavan:

Kari Tapio: Myrskyn jälkeen

Hector: Mandoliinimies

Celine Dion: My heart will go on

Louis Armstrong: What a wonderful world

Jenni Vartiainen: Missä muruseni on

Edith Piaf: Hymni rakkaudelle

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Elegia

Mikä puhuttelisi surun hetkellä sinua, virsi tai muu?

Nanna H.

Suhteet Oma elämä Musiikki Syvällistä