Iskä ja sen 32-vuotias pieni lapsi
JUSTIIIIiiiiiiiiinnnhhhhh! Mä ja ne sadat muut
kolmekybäset oltiin ihan et AIM IN LÖÖÖÖÖV!!!11!!1!
Isäni kysyi, kävinkö katsomassa Justin Bieberiä. Katsoin häntä kykenemättä puristamaan itsestäni ulos mitään siitä kaikesta, mitä ajatuksissani sillä hetkellä pyöri. Lopulta sain kakistettua: ”Mä olen 32.”
Näitä riittää, hetkiä, jolloin mietin, että mitä h********. Isäni on täysin kujalla elämästäni. Enkä minäkään hänen jutuistaan paljoa perusta. Miten me, jotka olemme niin läheistä sukua toisillemme, olemmekin niin kaukana toisistamme?
Kun minulla särkyy sydän, isä tulee hakemaan minut luoksensa, ajaa 200 kilometriä, laittaa minulle ruokaa, antaa nukkua, kuuntelee itkuani, itkee kanssani ja luo uskoa tulevaan. Miten joku, jonka elämä on niin erilaista kuin minun, voikin ymmärtää niin hyvin minun sydäntäni?
Hemuli
