Tag: kirkko

Anna meille paukapäille luovaa mieltä

Anna meille paukapäille luovaa mieltä

Olin teologian opintoihin kuuluvassa työpajassa, jonka veti teatteriohjaaja Antti Sevanto. Hän sanoi, että uskon ja taiteen suhde on siksi ristiriitainen, että edellinen katsoo tulevaan ja jälkimmäinen menneeseen, alkukirkkoon, juurilleen. Ajatus pitää varmasti paikkansa etenkin kirkon ja uuden taiteen suhteen. Tästä vaikeasta ja tunteita herättävästä uskon ja taiteen kohtaamisesta saimme esimerkin jo työpajan aikana. Yksi osallistujista […]

Töissä 7 miljoonan euron vessassa

Töissä 7 miljoonan euron vessassa

Matteus kysyi minulta eilen, että miten työssäni näkyy se, että ihmisten käsitykset kirkosta ovat joskus ristiiriidassa todellisuuden kanssa. Minun työpaikkani edustaa vain hyvin pientä kaistaletta kirkosta, sillä en ole pappina tavallisessa seurakuntatyössä. Päivä Kampin kappelissa voi mennä vaikka niin, että tulen töihin 7.00. Sitten pidän kaksi aamuhartautta, jotta eri aikaan töihin menevät kaupunkilaiset ehtisivät hiljentymään. […]

Miksi tulin taas tänne?

Miksi tulin taas tänne?

Miksi tulin taas tänne? Saarna on puiseva ja kuulijaa aliarvioiva, kanttori ei ole taaskaan harjoitellut, ja kotona odottaa tuhat tärkeämpää puuhaa ja tekemätöntä työtä. Mutta jotain tässä on… kun sata ihmistä istuu aivan hiljaa… yhdessä.     Matteuksen aiemmat sarjakuvat: PerunasalaattiaHarhaoppejaSamanmielistä päiväkahviseuraaJumala loi naisenUnettoman iltarukousMitä kertoa riitelevästä kirkosta? www.matteuspentti.com © Matteus Pentti 2012  

Lapset ensin!

Lapset ensin!

Olin lastenkirkossa. Elämää, liikettä, ääniä – ja samalla hiljaisuutta, rauhaa. Juttelimme erilaisista pöydistä ja siitä, mitä pöydän ääressä tehdään: piiretään, tehdään läksyjä, ollaan tietsikalla, luetaan lehteä ja syödään. Kokoonnuimme sitten yhteisen pöydän ääreen. Maistamaan, tuntemaan, kokemaan ja elämään. Siunattavaksi, suojattavaksi, rukoiltavaksi. Pääsiäisen viesti viehättää, kutsuu mukaan:”Löydänkö Sinut, Kristus,silloin kun lähden tielletietämättä minne saavun, keitä kohtaan.” […]

Keisarin takapuoli

Keisarin takapuoli

Tyttäreni alkoi kerrata minulle kuulemaansa H.C Andersenin Keisarin uudet vaatteet – satua. Olen sen verran kirjafriikki, että aina kun lapsi haluaa reflektoida kirjoja olen välittömän kiinnostunut.  Lauantaisauna vaikutti paikkana luonnolliselta tämän kertomukseen muistelemiselle. Oma takapuoleni muistutti varmaankin elävästi kirjan kuvitusta (eikä se taas muistuttanut ton BRATZin takalistoa). Oliko 6v.:lle jäänyt sadusta mieleen mitään muuta kuin […]