taisi sanoa tämä Johnny Cash ja oli kyllä aika oikeessa. Pitää koventua..voiko noin sanoa? ’Voiko noin sanoa’ taitaa olla mun useiten käyttämä lause..ja voiko sanoa ’useiten’? Täältä tullaan yliopisto ja kotimaisen kirjallisuuden maisteritutkinto! Oppimaanhan kouluihin mennään, eiksnii? Noniin, höpöhöpö ja unta palloon, huomenna glada vappen, glöm inte att dricka bara klara vatten..ei tää tästä parane […]

Nyt on menneet maailmankirjat lopullisesti sekaisin. Oikein kunnolla. Yllätys on yhtä suuri ku silloin kun Suomi voitti ensimmäistä ja viimeistä kertaa Euroviisut. Tää ei vaan voi olla totta. Unta ehkä? Hallusinaatio? Psykoosi? Ote Kelalta tulleesta päätöksestä: ”Aiheetta maksetun etuuden takaisinperinnästä on päätetty luopua.” ….MITÄ?…..”–luovuttu liikaa maksetun määrän vähäisyyden vuoksi.” ….WOOT?….Ei voi olla…voiko…onko…totta? Kyllä nyt puhutaan […]

Kevään merkkejä julistetaan niin tiuhaan, että pitää minunki kantaa korteni kekoon (käytin juuri sanaparia jota en toivottavasti käytä enää ikinä .. korteni .. kekoon .. pyh). Täältä pesee: lakkasin varpaankynnet ekaa kertaa sitten viime kesän näin miehen ja lehtipuhaltimen auton tuulilasi oli aamulla täynnä pikkulinnunkakkaa kohtasin lenkillä kaksi muurahaista (ja astuin vain toisen päälle) samaisella, […]

…kirjan ja ruusun. Tai edes jomman kumman. Tänään. Mutta ei kirjoja, ei ruusuja..Taikka itse asiassa onhan noita, lyijykynätuhruisia ja tylsäkantisia pääsykoekirjoja ja kuivuneita, vanhoja ruusuja roikkumassa päät alaspäin. Ne nyt vaan ei kyllä kelpaa: Tuoreita oransseja ruusuja sitä olla pittää ja tuliteriä paksuja romaaneja. Niitä haluaisin. Saahan sitä haluta.

Miksi helevetissä (anteeksi ruma sana, mutta se nyt vaan on tässä tilanteessa pakollinen) hyvät ystävät ei voi koskaan valehdella päin naamaa? Ainoa, mitä nyt olisin tarvinnut, on kunnon lohduttava emävale. En halua yhtään hyvää tarkoittavaa faktaa päin näköä, en ainuttakaan. Pliis, kauniita valheita tänne päin! Antakaa mun kyseenalaistaa itteni, mutta älkää te tehkö niin. Kyllä […]

Se, että kun taas ihastuin lenkkeilyyn, alkaa jalat pistää vastaan. Lähdin hyvällä mielellä ihastuttavaan ilmaan loistavan musiikin säestyksellä mutta paskat. Jalat teki tenän. Sinnittelin jonkin matkaa mutta sitten tuli melkein itku, niin paljon sattui. Eipä siinä auttanut kuin kääntyä pettyneenä kotiin. Turhauttavaa. Mä haluaisin niin kovasti juosta tai edes kävellä reippaasti. Luulin että jalkavammaisuus olisi […]

”The first to apologize is the bravest. The first to forgive is the strongest. The first to forget is the happiest.” Minä en oo urhein enkä vahvin, onnellisin en ainakaan.. tuon ylemmän perusteella. Mutta menköön.  Semmosia.

Jos joku muu olisi näin pösilö ku minä, sanoisin että ”vähän sä oot söpö”, mutta kun on itse se pösilö, tuntee ittensä lähinnä säälittäväksi, korkeintaan liikuttavaksi. Tähän on nyt syynä se, että en muista omaa osoitettani. Tai muistanut. Olin tilanteessa, jossa se piti ilmoittaa, ja tajusin, että enhän mä muista sitä. Kokonaan. Tietty nyt kadunnimi […]

”Täytä tyhjä. Tyhjennä täysinäinen. Ja raavi sieltä mistä kutittaa.” -A. Longwort  

Mä kävelin tänään vahingossa sitä reittiä, mitä käveltiin sillon yhessä. Tuossa ne asui ne sun pikkuserkut tai jotkut, en ihan muista. Niillä oli kai joku koirakin. Tuosta talosta sä sanoit, että siihen me muutetaan sitten isona, että se on makee. Tuossa pusikossa mä kävin pissalla, koska mulla oli jo sillon seurapiirirakko. Sä nauroit mulle vähän, […]