Elämästä on taas melkeen viikko roiskahtanu ohi, enkä muista siitä mitään, siltä ainakin tuntui äsken. Mutta nyt ku mietin, nii onhan tässä ollut kaikenlaista. Oon ollu siskon juhlissa, kaksissa ylppäreissä, asuntoautossa, citymarketissa, humalassa ja vaikka missä (paitsi bloggaamassa, hyi hyi minua). Lauantaiyönä yllätin itteni rullaluistelemasta toppatakissa ja minisortseissa, yksinäni, sateessa. Mahtoi nekin olla yllättyneitä, jotka ajoi autoillaan ohi. Ehkä. En kyllä tiedä, miten yleinen kyseinen harrastus on nykyään, kun harvemmin oon muualla kuin nukkumassa myrskyisinä lauantaiöinä.

 Mutta jos sain jonkun yllätettyä, oon ihan iloinen. Yllättäminen on hauskaa.

Näille viime viikonlopun ylppäritytöille sanoin, että kyllä me joo tullaan juhliin, mutta ei taida olla lahjoihin oikein varaa, että anteeksi nyt. Ne sanoi että ei haittaa, kunhan tuutte. Muttamutta minäpä sainkin puolivahingossa hommattua sievät korut niille (ja puolivahingossa ei tässä tarkoita samaa kuin ’varastamalla’). Yllätin.

Suloa mä yllättelen melkein päivittäin. Teen sille kaikkia jäyniä (vedän tukasta, nuolasen naamasta tai tekoitken) ja sanon että yllätyyys. Eikö sekin lasketa?

Lahjayllätykset on kaikkein kivoimpia järjestää. Aina, kun löydän kaupungilta jotain kivaa (eikä niin kallista), ostan sen mun lahjavarastoon, jota kerään kaikkien tulevien juhlien varalle. On helppoa, kun joka pirskeitten kynnyksellä ei tarvi lähteä kaupungille stressaamaan. Voi vain avata yllätysten kaapin ja valita jotain sopivaa. Että se niistä henkilökohtaisesti JUST SULLE valituista lahjoista, mutta yllättäähän ne kuitenkin.

Nuorempana yllätin äitin ja isäpuolen aina uusilla lävistyksillä tai hiustyylillä tai raivokohtauksella. Yllätys se on negatiivinen yllätyskin.

Kun kaveri piti kissalleen ristiäiset, mä yllätin. Pukeuduin viimesen päälle mustaan kleopatratyyppiseen mekkoon, ripustin päälleni kaikki kaappeihin kertyneet korut ja meikkasin itteni samoin kaikilla meikeillä, mitä komerosta löytyi. Sitten pyöräilin paikalle muistuttaen lähinnä punaisten lyhtyjen alueen naisen ja joulukuusen risteytystä.

Vappuna yllätettiin Sulon kanssa lähipubin vakkarideekut, ja ilmaannuttiin paikalle nunnana ja jeesuksena. Sulo siunasi yllättävän ammattimaisesti porukkaa, joka yritti samaan aikaan tiirailla mun yllättävän lyhyen hameen alle.

Tänään aion yllättää itseni ja pestä naamani. Mitähän näitten kaikkien viimeviikkoisten meikinjämien alta paljastuu? Se on yllätys.