Osa 6, Stressi ja mielen pulmat.
Fight or flight.
Kuvittele tilanne jossa sinulla on juuri alkanut kesäloma. Ajat autolla kotiin töiden jälkeen ja ihailet ulkona vallitsevaa auringonpaistetta ja tunnet silkkaa iloa alkaneesta lomasta. Yhtäkkiä toinen auto syöksyy odottamattomasti eteesi kolmion takaa ja hyvin nopeasti tapahtuvassa tilanteessa käyt muutaman vaihtoehdon läpi, kunnes teet äkkijarrutuksen. Olet välttänyt vaaratilanteen ja voit huokaista helpoituksesta. Tämä kyseinen tilanne aiheuttaa ihmisessä nopean katsauksen stressireaktioon nimeltä fight or flight.
Silloin kun ihminen eli aikaa, jolloin oli mahdollisuus joutua pedon syömäksi, tämä pelko auttoi ihmistä selviytymään. Eli puolustaudu tai pakene. Nykyään ihmisten ei tarvitse enää pelätä joutuakseen pedon raatelemaksi ja siksi pelolle on kehittynyt uudet kasvot. Nyt pelkäämmekin aivan eri asioita, kuten epäonnistumista, hylätyksi tulemista ja muiden mielipiteitä. Näihin asioihin fight or flight reaktio ei kuitenkaan toimi. Et voi juosta ajatuksiasi karkuun. Opi siis hyväksymään itsei ja ajatuksesi.
Olen itse henkilökohtaisesti ollut myös hyvin usein stressaantunut ennen, mutta nyt olen oppinut hallitsemaan sitä. Isoina vaikuttajina olen kokenut liikunnan ja meditoimisen. Stressi on todella usein myös perimmäisin syy ihmisen sairaudelle ja tästä onkin hyvin paljon tutkimuksia. Mielellä ja keholla on todella vahva yhteys ja täten olemme myös pystyneet osoittamaan että kehomme parantaa hyvin tehokkaasti myös fyysisiä sairauksiamme.
Stressin vaikutusta esimerkiksi syöpään on tutkittu ja on voitu osoittaa, että pitkäaikainen stressi antaa syöpäsoluille paremman mahdollisuuden kehittyä elimistössä. Stressillä on myös vaikutus syövän leviämiseen elimestä toiseen. On myös aika loogista, että kun mieli voi hyvin niin keho voi myös. Stressi toimiikin siis useiden sairauksien laukaisiana. Stressin on tutkittu möys nostavan riskiä sydän- ja verisuontauteihin yhtä paljon kuin tupakointi, diabetes korkea kolesteroli tai verenpaine.
Stressin kroonisuus.
Se että elämme jatkuvassa fight or flight tilassa estää kehomme itsensä parantamista. Stressi on automaattinen reaktio, mutta rentoutuminen ei. Se meinaa sitä että niin kauan kuin et rentouta itseäsi, olet jumissa. Kun stressi iskee, liiku. Kävele hetki tai pelkkä ryhdin parantaminen ja hengityksen tasaaminen luo stressiä alentavaa vaikutusta. Tämä perustuu aivojen kortisolitasoihin. Stressi nostaa aivojen kortisolitasoa ja näin käy myös kun ihminen liikkuu. Aivot siis tunnistavat kortisolin kohoamisen ja kun liikut mielemme tunnistavat myös syyn tälle. Kun taas asetut, tasot laskevat luonnollisesti. Pyri siis poistamaan stressiä edistävät tavat ja korvaa ne niihin jotka sitä estävät syntymästä.
Leon Taylor sanoikin mahtavasti Tedtalkissaan:
Thinking is NOT the solution. Thinking is the cause
Älkää siis hoitako ajatustenne luomaa stressiä lisäämällä ajatusten määrää, vaan ryhtykää liikkumaan fyysisesti. Rentouttakaa kehonne ja sitä kautta mielenne. Et voi siis käskeä itseäsi olla ajattelematta stressiä.
Meditoin itse aamulla herättyäni, joskus päivisin ja illalla ennen nukkumista. Kun rentoutat itsesi säännöllisesti aivosi alkavat tuottamaan parantavia hormooneja ja välittäjäaineita. Eli toisin sanoen kun päästät irti, kehosi alkaa hoitamaan sinua. Stressi on siis normaali ilmiö jota sinun on opittava hallitsemaan ja ymmärtämään. Sen hallitsemisen oppiminen ei ole monimutkaista mutta ei myöskään helppoa. Kuten kaikki muutkin muutoksen osat niin myös tämä vaatii sinulta uskoa siihen mitä teet. Kun epäilet meditoimisen voimaa epäilet itseäsi.
Minä olisin vielä 4 vuotta sitten pitänyt ajatusta meditoimisesta todella typeränä ja nolona. Yritin siis jotenkin paeta sitä, ettei minun tarvitsisi korjata itseäni sillä odotin jonkun muun tekevän sen. Syytin olosta muita, joten miksi olisin itse nähnyt vaivaa korjata sitä. Tajusin kuitenkin pian että vain minulla oli se avain sisälläni jolla kaikki aukeaisi. Opin että meidän pitää oikeasti kääntyä sisäänpäin eikä keskittyä ulkoisten syiden hakemiseen. Mikään ulkoinen asia ei ole meille oikeasti merkittävä ja ne toimivatkin meillä aina väliaikaisina syinä. Ärsyyntymisestä ja triggereistä puhumme lisää myöhemmin.
Mielen pulmat.
Kuten fyysisiin niin myös psyykkisiin ongelmiin usein johtaa meidän liiallinen stressitaso. Korkea kortisolitaso tekee hallaa aivoille ja on tutkittu sen vaikuttavan todella vahvasti meidän muistiimme. Kun elämässämme on vaihe jolloin ei oikein tiedä mitä haluaa, alamme stressaamaan. Näemme kun muut ovat toteuttamassa omia unelmiaan ja vaivumme yhä syvempään kuoppaan. Tällöin kroonistunut stressi voi laukaista myös mielenterveysongelmia. Ratkaisuna toimii esimerkiksi omaan itseensä keskittyminen,säännöllinen liikunta ja affirmaatiot. Jo näillä kolmella asialla on erittäin positiivisia vaikutuksia jokaisen elämään.
Stressiä saateetaankin erittäin usein hoitaa masennuksena, jolloin hoito ei varsinaisesti vastaa ongelmaa. Clemson University kertoo, että ”lääketieteellisen tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia sairauksista liittyy stressiin. Stressi voi häiritä fyysistä toimintaasi ja kehon prosessejasi”. Stressin hoitamisella on siis suuri merkitys meihin jokaiseeen. Kun itse kärsin erinäisistä mielen pulmista, olin kroonisesti stressaantunut. Aivoni eivät tienneet mihin paeta. Koin niin paljon stressiä siitä mitä minun pitäisi olla, että en enää halunnut olla mitään. Huomasin oloni parantuneen roimasti kuitenkin joka kesä, kun urheilin ja liikuin säännöllisesti.
Liikunnan yhteys mieleen ei ole uusi havainto, sillä aiheesta on tietoa jo 2000 vuoden takaa. Marcus Cicero kirjoittikin aikoinaan näin.
It is exercise alone that supports the spirits, and keeps the mind in vigour.
– Marcus Tullius Cicero
Haluan inspiroida kirjoituksillani ihmisiä muuttamaan omaa elämäänsä parempaan. Huomenna kun heräät, meditoi ennen kuin luet puhelimestasi viestejä tai katsot somea. Laita ajastimeen 10 minuuttia ja keskity syvään, sisään ja ulos hengitykseen. Toista tätä joka aamu ja tee siitä rutiinisi. Anna kehosi ottaa ohjat käsiinsä ja viedä sinut kohti parempaa.
Meditatiivinen liikunta.
Ihmiset ovat kautta aikojen liikkuneet ja liikkuminen on myös yksi kehomme päivittäistarpeista. Meditatiivinen liikuntaa ovat esimerkiksi jooga, tai chi sekä qi gong. Meditatiivisessa liikunnassa keskitytään hengitykseen. Näillä harjoituksilla on vaikutus kehomme stressinsäätelyyn ja voimme näin vähentää stressin aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten esimerkiksi kohonnutta sykettä. Olen itse aloittanut hieman opiskelemaan tai chi ja qi gong liikkeitä, mutta olen jo tuntenut sen mieltä rauhoittavan vaikutuksen.
Matkani näiden parissa on vasta kuitenkin alkamassa mutta taitoni kehittyessä tulen varmasti puhumaan sen vaikutuksista enemmän ja tarkemmin. Ihmiset ovat tuhansia vuosia siis kehittäneet mielensä hyvinvointia käyttäen meditatiivisia liikuntatapoja positiivisin tuloksin. Miksi siis vaihdamme nämä nykyäänkin tutkimuksilla osoitetut hyvät ja terveelliset tavat ylimääräisten lääkkeiden syöntiin? On mahtavaa kuitenkin nähdä kuinka itse pääsin pahasta olostani pois ja nyt on kaikkien muiden halukkaiden vuoro kuunnella kun kerron miten sen tein. Tehdään se yhdessä. Ette ole yksin ongelmienne kanssa! Autetaan toinen toisiamme voimaan paremmin.
Tähän aiheeseen liittyen suosittelen kirjaa: IKIGAI, pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain.
Kiitos.
”Ole hyvä” blogini etenee aika hyvää vauhtia ja mahtavaa myös päästä lähes joka päivä julkaisemaan näitä. Aiheita riittää sillä meidän jokaisen mielessä on vielä todella paljon tutkittavaa ja parhainta tässä on se että pääsen opiskelemaan kirjoittamisen ohella lisää näitä käsittelemiämme aiheita. Olen myös innoissani siitä mikäli nämä antavat teille lisää infoa siitä miten voisitte vaihtoehtoiseesti toimia hyvinvointia ajatellen. Mukavaa päivää jokaiselle, nauttikaa itsestänne ja olkaa ulkona sillä nyt on kelit parhaimillaan ja kevät on parhaimmillaan. <3
– T.Myllymäki –
Lue myös ole hyvä sarjan muut osat.
Osa 1, Itseni esittely, minun muutosprosessi juuri nyt, ADD/ADHD ja meditoinnin vaikutukset.
Osa 2, Harjoitukset, rutiinit ja mitä muutos vaatii sinulta.
Osa 3, Manifestointi, tyytyminen ja elämään valmistautuminen.
Osa 5, Itsevarmuus, self-talk ja affirmaatiot.
Osa 7, triggerit ja five whys method.