Haaste napattu: 10 syytä miksi rakastan minua
Lilyn uusi, upea tulokas Start living your best life-blogin Elisa haastoi mental health monday-postauksessaan kaikki miettimään ja listaamaan kymmenen syytä, miksi kovasti rakastaa itseään. Joskus tuntuu, että keksii itsestään vain niitä negispuolia, ja siksi päätinkin napata haasteen vastaan ja listata oman parhaat puoleni:
1. Olen huumorintajuinen
Vähän tylsä aloitus, mutta koen, että huumorintajuni on paras piirteeni. Pystyn heittämään läppää lähes aiheesta kuin aiheesta, ja otan myös niitä elämän ikävämpiä juttuja usein huumorilla. Osaan nauraa myös itselleni, paitsi kun joku korjaa mun kielioppia tai huomauttaa jos sanon jonkun (varsinkin englanninkielisen) sanan väärin. Tykkään naurattaa ihmisiä, ja olenkin usein se porukan pelle tolloine juttuineni. Yksi kurjimmista asioista vauvan kanssa valvomisessa on se, että aivot muuttuvat pitemmän päälle mössöksi, enkä itse siinä puolen vuoden kieppeillä enää väsymykseltäni tajunnut ihan ilmiselviä vitsejä. Like, who even am I?!
2. En pingota turhia…
(…jos paniikkihäiriötä ja ainaista lähtöstressiä ei oteta lukuun). Olen harvoin tosi stressaantunut, enkä välitä juurikaan vaikkapa siitä, onko kotona tasoilla pölyä tai kasa pyykkiä odottamassa pesua. Mun luotto kohtaloon asioiden korjaajana on lähes vankkumaton, ja esimerkiksi jäädessäni ennen raskautta pois päiväduunistani olin ihan saletti, että homma järjestyy kyllä jotenkin. Asioiden vatvominen on uuvuttavaa, enkä halua tuhlata aikaani turhaan hätäilyyn.
3. Olen auttavainen
Jos mun ystävillä tai perheellä on asia, jossa voin olla avuksi jollain tapaa, olen aina valmis auttamaan. Oli kyse sitten valokuvauksesta, some-hommista, juhlien järkkäily-avusta tai mistä tahansa joka multa mitenkään vaan luonnistuu, I’m there. Otan usein homman myös oikein kunnolla kunnia-asiakseni ja kehittelen (ehkä ärsyttävyyteenkin asti) uusia ideoita ja tapoja tehdä kyseinen asia.
4. Innostun helposti
Tämä nyt tietysti voi joillekin ihmisille olla negatiivinenkin asia, mutta itse arvostan lähipiirini ihmisissä sitä, että he kuulostavat aidosti innostuneilta, jos kerron heille jostakin minulle tärkeästä asiasta, itse intopiukeana. On ihan kamalaa saada märkä rätti naamalle, jos vaikka ehdottaisin jotakin omasta mielestäni superhauskaa ja mukavaa asiaa ystävälleni, ja pystyisin suorilta käsin lukemaan hänestä ettei nyt kyllä kiinnosta piirun vertaa koko homma. Pyrin itse aina ainakin vaikuttamaan heti kättelyssä innokkaalta näissä tilanteessa, ja sulattelen asiaa sitten itsekseni, kunnes voin aidosti olla innolla mukana.
5. Olen hyvä äiti
Ehkä meille on sattunut vaan maailmankaikkeuden helpoin ja kivoin vauva, mutta kyllä mun (ja Markon) on jotain täytynyt tehdä oikein, kun Elle on niin kertakaikkisen paras tyyppi ikinä! Elpsu ei vierasta oikeastaan ketään, on hyväntuulinen, syö kunnolla, nukkuu kunnolla, ei turhasta kitise, ei pelkää juuri mitään, rakastaa muita lapsia ja viihtyy kiltisti myös itsekseen hetken. Hän on juuri niin kärsivällinen kuin ysikuinen voi olla, ja uskon, että minussakin täytyy olla jotain erityisen hyvää, kun olen saanut aikaan noin hienon pienen ihmisen.
6. Tulen toimeen ihmisten kanssa
Toki minullakin on niitä päiviä ja hetkiä, kun en halua puhua kenenkään kanssa, ja kaikki sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu pakkopullalta, mutta niitä on hyvin vähän. Minut voi heittää melkein porukkaan kuin porukkaan ilman, että tuntisin oloani kiusaantuneeksi. Tutustun helposti uusiin ihmisiin, ja minulle on helppo puhua. Mulla on myös sellaisia seremoniamestarin piirteitä, joka toki voi joitakin ihmisiä ärsyttää, mutta toisille se on suuri helpotus, kun ei tarvitse itse keksiä koko ajan juteltavaa. Juuri tämän takia vähän ujommat ihmiset viihtyvät mun kanssa, kun itse pyrin täyttämään ne hiljaisemmat hetket puhumalla kuin ruuneperi. Oisko toi nyt pitäny kirjottaa Runeberg?
7. En ole pitkävihainen. Jos suutun Markolle jostain, olen yleensä hieromassa sovintoa jo ennen kuin hän on edes huomannut kunnolla, että olen vihainen.
8. Olen suvaitsevainen ja vihaan syrjintää kaikissa muodoissa. #maailmanrauha #suvakki #rakkauttakaikille
9. Puolustan omiani
En pysty katsomaan vierestä, jos minulle rakkaita ihmisiä kohdellaan väärin. Eilen luin jonkun naisen fb-päivityksen, joka oli saanut tuhansia jakoja, ja jossa kerrottiin tarina siitä Vantaan Cubuksella sattuneesta tilanteesta jossa jotkut teinilissut olivat ääneen haukkuneet pienen pojan korvia ja silmälaseja pojan äidin kuullen. Äiti oli kuulemma ”niellyt kiukkunsa”, eikä sanonut niille kuspopissiksille mitään, oli vaan katsonut tuimasti. Ilmeisesti siksi, että hän yritti vakuuttaa pojalleen, etteivät tytöt puhuneet hänestä. Itse en olisi kyennyt olemaan hiljaa, vaan olisin retuuttanut tytöt takista jonkun hyllyn taakse ja antanut sanan sivaltaa. Menisin myös poikkeuksetta väliin, jos mun ystäviä uhattaisiin jollain tavalla.
10. Olen hyvä kuvaamaan ihmisiä
Vaikken teknisesti olisi kaikista taitavin valokuvaaja tässä maailmassa/maassa/kaupungissa, niin osaan ottaa ihmisistä kuvia, joissa he näyttävät kauniilta. Osaan ohjeistaa ja asetella niin, että kuvan kohde näkee itsensä juuri niin kauniina ja ihanana kuin miltä hän minun silmääni näyttää. Se on taito, josta olen erityisen ylpeä.
——————————————
Mitkä ovat sinun parhaat piirteesi? Kirjoita vaikka ihan muutamakin kommenttiboksiin! Voit uskoa, että olen taatusti samaa mieltä niistä kaikista <3 Postauksen kuvituksena vanhoja klassikko-otoksia erinäisistä seikkailuistani.