Voi luoja, mistä miä alottaisin?! Takana on niiiiin mahtava viikonloppu, että sen tiivistäminen postaukseksi on työlästä. 

Markolla oli 33v.-synttärit viime viikon alussa. Olen kova tyttö järjestämään yllätyksiä lähimmilleni, mutta surkea pitämään salaisuuksia. Olin More to love-Pepin inspiroimana varannut meille Porvoon vanhasta kaupungista hotellihuoneen yhdeksi yöksi, ja tehnyt pöytävarauksen Timbaaliin lauantaille. 

Sinnittelin ja taistelin itseni kanssa koko viime viikon, ja sain kuin sainkin pidettyä synttäriyllätyksen salaisuutena lauantai-aamuun asti. Näin koko yön unia lähdöstä, siitä että myöhästytään bussista ja siitä että saan vihdoin kertoa yllätykseni, ja kun Marko heräsi vessaan ekan kerran aamulla, koin että nyt aikani on koittanut. Marko raahusti vessasta takaisin sänkyyn toinen silmä kiinni, ja koska oli ihan valoisaa, arvelin kellon lähentelevän jo kahdeksaa. Nyppäisin korvatulpan Markon korvasta ja kuiskasin ”Mulla on sulle yllätys!” Marko suhahti takaisin että ”SHH! Nyt nukutaan vielä!”

Olin vähän pettynyt ja kysyin että eikö sitä kiinnosta mikä ylläri mulla on, ja vastaus oli että ei vielä tähän aikaan. Kello oli tosiaan vasta puoli seitsemän. Sain unenpäästä kiinni (uskomaton suoritus siinä jännityksessä) vielä pariksi tunniksi ja kahdeksan jälkeen sain viimein kertoa salaisuuteni synttärisankarille.

Tarkoitus oli siis mennä bussilla Porvooseen, ottaa taksi vanhaan kaupunkiin, viedä kamat hotellille säilöön, käydä syömässä porkkanakakkua Cafe Helmessä, kirjautua kahdelta hotelliin, lötsiä huoneessa ja käydä ostoksilla putiikeissa. Sitten illalla syömään Timbaaliin ja sunnuntaina kahdeltatoista kotiin bussilla. 

Lähdön hetkestä muodostui melko katastrofaalinen, kun olin muistanut, että bussi lähtee Karhulasta 11.15. Kello oli tasan ja vedettiin just rotsia niskaan kun vilkaisin ihan varmuuden vuoksi lippuja, joissa komeili lähtöaikana 11.05!!!!!!! AAAARGH!! Onneksi naapurin Laura oli lähtökuopissaan valmiina jo heittämään meitä linskille, ja kerettiin oikein hyvin bussiin. 

Reissukassit valmiina ovenpielessä… 

.. ja reissuroopet bussissa matkalla Porvoota kohti.

Meidän hotelliksi olin valinnut pienen ja laadukkaan Pariisin Villen, lähinnä sen sisustuksen ja sijainnin takia. Huone oli kaunis ja maulla (ja Laura Ashleyllä) sisustettu, ja jokaisessa hotellin kymmenessä huoneessa oli sekä olo- että makuuhuone. Meitä odotti myös pieni Laura Ashley-lahja sängyllä, ja Pienen suklaatehtaan kohvehteja peilitarjottimen päällä. 

.. minähän olin tietysti kerennyt jo rohmuamaan omani kuvanottovaiheessa.

Nälkä kurni vatsassa, joten kipaistiin korttelin toiselle puolelle Cafe Helmeen. Äiti on joskus tutustuttanu mut tähän ihanaan, idylliseen pikkukahvilaan, josta saa maailman parasta porkkanakakkua (ja teetä!).  

Me syötiin runsaat (vähän modifioidut) toast Skagenit (NAM!! <3) ja sitten ne porkkanakakut. Voi luoja… 

Teen sekaan laitoin vadelmahilloa ja vähän hunajaa, ja se maistui supermakoisalta <3

… ja miä en ees koskaan juo teetä! (en tykkää kuumista juomista yhtään)

Porvoonreissu ei ole mitään ilman visiittiä maailman suloisimmassa lelukaupassa. Vietiin tuliaisia Lenin naperoille ja ostinpa itsellenikin jotain nostalgista. Siitä ja tuliaisista lisää myöhemmin.

Seuraavassa postauksessa vähän lisää shoppailua… Stay tuned <3