..vaikka virallisestihan olen työtön vasta 16.3. lähtien – mutta tämä on ensimmäinen päivä, kun oli kalenterissa töiden kohdalla pelkkää tyhjää.

Päivä on ollut kaunis, kuten koko viikonloppukin. Ehkä jopa ironisen kaunis, ulkoisesti tarkasteltuna elämäntilanteeseeni sopisi paremmin tumma taivas ja räntäsade.

Kuten jo mainitsinkin, työttömyys ei ole ollut viime aikoina suurin murhe mielessäni. Sairauksia ja kuolemaa, näin lyhyesti.

Nämä kaikki asiat ovat kuitenkin olleet poissa minun vaikutusvallastani, ja soviteltuani hetken sisälläni vellovaa voimattomuuden tunnetta, olen ainakin osaksi pystynyt hyväksymään tapahtuneita ja tapahtuvia asioita. Olen surullinen, mutta en myymässä maatani. Toki vielä välttelen kokonaan tiettyjen asioiden ajattelemista, ehkä en ole kunnolla edes sisäistänyt tapahtumia. 

Tiedän myös sen, että kulloinkin vallitsevalla ilmalla on suuri vaikutus senhetkiseen mielialaani.
Kauhulla pilvisiä sadepäiviä odottaen…

Mutta niin.
Tämän työttömän päivä lähti liikkeeseen taas pitkällä lenkillä koiran kanssa, sittemmin olen keitellyt sumpit ja siivonnut. Pyykkikone pyörii.

Sen verran tajusin jo tuosta to do -listastani, että tuskin tulen ikinä silittämään muita vaatteita kuin kauluspaitoja ja juhlapukuja. Vaikka muutuinkin työttömäksi, en ole muuten havaittavasti muuttunut 🙂

Itse asiassa ihan mukavaa siivota kun mies ei ole nurkissa pyörimässä, saan kuunnella haluamaani musiikkia ja laulaa samalla härskisti just niin kovaa ja korkealta kuin vain tahdon 🙂 Ja tanssiakin, jammailla imurin kanssa ja keikuttaa peppua pölyjenpyyhkimisen tahtiin.

Annoin vielä itselleni luvan olla menemättä ilmoittautumaan työkkäriin, tarkistin vielä senkin, että pitänee tehdä viimeistään vasta ensimmäisenä varsinaisena työttömyyspäivänä. Ehkä jos ennen sitä kuitenkin… xD

Nyt haluan vain nauttia kauniista kevätpäivästä ja pulppuilevan hyvästä fiiliksestä 🙂