Deittiuupumus – adios Tinder
Viime perjantaina olin taas treffeillä. Minua ei olisi vähääkään huvittanut mennä, mutta kun olin jo luvannut. Vika ei varsinaisesti ollut miehessä (Iiro, nro 41), ihan mukavalta vaikutti. En toki ollut hänestä erityisemmin innostunut, mutta suurin syy oli kuitenkin siinä, että minuun oli iskenyt deittiuupumus.
Kuten aiemminkin, juuri silloin, kun päätin pitää taukoa deittisovelluksista, minusta tuli taas kiinnostava. Treffien aikana kaksi uutta miestä oli lähettänyt minulle keskustelunavaukset. Vastasin molemmille ja juttelinkin molempien kanssa treffien jälkeen. Toisen kanssa olemme viestitelleet eilistä lukuun ottamatta joka päivä, toisesta en ole kuullut sittemmin. Sanotaan, että ahkeran viestittelijän nimi on vaikkapa Sami (mies nro 42).
Lauantaina sanoin Samille, että jos hänelle sopii, voisimme siirtyä keskustelemaan Whatsappiin, koska haluan Tinderistä eroon heti nyt. En poistanut tiliä kokonaan, mutta panin tilini tauolle. Pahoin pelkään, että palaan sinne kuitenkin joskus takaisin, enkä jaksa luoda koko tiliä uudelleen tyhjästä. OkCupid-sovelluksen olen jo poistanut, nyt jäljellä ovat vielä Bumble ja Facebook Dating. Molemmissa minulla on vielä verkkaiset keskustelut meneillään, mutta kovin hiljaista niissä on. Ja hyvä niin. Samaan hengenvetoon todettakoon, että sain kyllä tänään Bumblessa uuden matchin miehen kanssa, joka on täysin ”tyyppiäni”. Hänelle lähetän vielä viestin.
Pyrin hankkiutumaan eroon kaikista deittisovelluksistani vähäksi aikaa, koska en jaksa. Treffeille meneminen ei ole enää hauskaa. Kun perjantaina raahasin itseni väkisin tapaamaan Iiroa, tilanteen absurdius pläjähti silmilleni. Olin onnellinen siitä, että olimme sopineet leffatreffit, joten ainakaan noina parina tuntina ei tarvitsisi sanoa mitään. Hytti nro 6 oli upea elokuva. Treffikokemuksesta toteaisin, että jälkituntuma oli mitäänsanomattoman kädenlämpöinen. Ei Iirossa mitään vikaa ollut, meillä oli ihan mukavia keskusteluja ennen elokuvaa, syvällisiäkin. Elokuvan jälkeen minulle sopi kuitenkin oikein hyvin, että painelimme molemmat kotiin. Emme ole olleet yhteydessä sittemmin, eikä se haittaa minua ollenkaan. Jos hän olisi halunnut tavata uudestaan, olisin lähtenyt toisille treffeille, mutta näinkin on oikein hyvä.
Samin kanssa olemme sopineet tapaavamme. Hän on monessa suhteessa sellainen ihminen, jonka kanssa voisin kuvitella olevani parisuhteessa. Tämä väite perustuu siis täysin hänen viesteissään ilmenneisiin kiinnostuksenkohteisiin, hassutteluun ja mukavanoloiseen persoonaan. Kasvotusten kaikki voi toki heittää häränpyllyä, niin kuin tapana on. Kuten tuostakin toteamuksestani voi päätellä, varovainen optimismini on hiljalleen kallistunut reippaanlaisesti pessimismin puolelle. Sekin kielinee deittiuupumuksesta.
Suunnitelmani onkin, että tapaan Samin ja mahdollisesti vielä jonkun muun nykyisen keskustelukumppanini, jos niikseen tulee, mutta uusia tuttavuuksia en deittisovellusten kautta aio enää hankkia. Jos tapaan elämäni rakkauden kadulla, roska-astioilla, pakastealtailla, baarissa tai keikalla, niin bring it on, mutta deittisovellusten kanssa on tullut nyt tie vastaan – toistaiseksi ainakin.