Kirves kaivossa ja otsa hiessä

Treffeillä käyminen alkaa käydä urheilusta – kirjaimellisesti. Tiistaina olin Severin (nimi muutettu, nro 39) kanssa ensitreffeillä pelaamassa frisbeegolfia. Sunnuntaina olen menossa Timon (nimi muutettu, nro 40) kanssa trampoliinipuistoon.

Severi oli erittäin mukava mies. Hänen henkilökohtainen tilanteensa on kuitenkin sikäli haasteellinen, että hän on vasta hiljattain eronnut pitkästä avoliitosta. Hän varoitti minua jo ennen tapaamistamme, että vaikka hän uskoo olevansa valmis tapaamaan uusia ihmisiä, pientä kriisiä saattaa mahdollisesti pukata. Erityisesti, kun hän on ylianalysoivaan ajattelutapaan taipuvainen. No, niinhän siinä kävi, että hän kertoi tapaamisemme jälkeen, että vaikka hänellä oli kanssani todella hauskaa, uuden ihmisen kohtaaminen oli emotionaalisesti erittäin rankkaa. Severi pyysi aikaa pohtia, onko hänestä vielä tapaamaan uusia kumppaniehdokkaita. Mielessäni olen jo siirtynyt eteenpäin, en usko, että Severi haluaa tavata enää uudestaan.

Mitä tulee frisbeegolfiin, niin olihan kokemus! Olin koko metsän ainoa henkilö, joka ei tiennyt yhtään, mitä oli tekemässä. Severi kyllä teki parhaansa yrittäessään opettaa minua. Siinä missä Severin frisbee liiteli 50 metriä kaukaisuuteen, omani kieppui holtittomasti kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin, maksimissaan noin viisi metriä eteenpäin. Kolmesti olin hyvin lähellä viskaista Severiä päähän, kun frisbeeni lähti täydellisen väärään suuntaan. Onneksi olen hyvä nauramaan itselleni, sillä ilman itseironiaa tuo olisi ollut melko rankka reissu.

Olen tehnyt uuden aluevaltauksen ja päätynyt testaamaan taas uutta sovellusta. Tällä kertaa päätin kokeilla Facebook Datingia. Siellä tapasin Severin ja myös Timon, jonka tapaan sunnuntaina. Olemme viestitelleet Timon kanssa kaksi päivää ja sovimme treffit sunnuntaille. Kysyin häneltä, mitä hän haluaisi tehdä. Timo kirjoitti ”hmm”, joten ehdotin, että mitäpä, jos menisimme pomppimaan. Ehdotin trampoliinipuistoa vitsillä, jotta näkisin, miten Timo reagoisi. Hän innostuikin ajatuksesta silmittömästi ja säntäsi saman tien trampoliinipuiston nettisivuille. Me olemme siis menossa pomppimaan.

Yleensä, kun menen ensitreffeille, yritän olla parhaimmillani. Mietin vaatteeni tarkasti, samoin korut, hiukset ja meikit. Sunnuntaina vietän ensitreffini loikkien naama punaisena ja hikisenä. En voi olla kuvittelematta, miten tämä kroppa hölskyy ja heiluu joka pompulla. Siitä on sulokkuus kaukana. Toisaalta, kukaties inhorealismi on Timon juttuja, mistäpä sitä tietää.

Alan vakavasti epäillä, että olen heittänyt jo kirveen kaivoon deittailun suhteen. Pompputreffit lienee siitä täydellinen todiste.