Mikäli tämä tapailu jatkuu yhtä auvoisesti kuin tähän saakka, jatkossa kirjoitukseni ovat silkkaa siirappia. Nyt on nimittäin niin, että olen ihan onnesta soikeana. Ihastun Samiin joka tapaamisella enemmän ja enemmän.

Vietimme sunnuntaita eilen yhdessä. Kun tapasimme, huomasin, että hänellä oli jotain selkänsä takana. Hän oli ostanut minulle kukkia! Tätä ennen olen saanut mieheltä kukkia kaksi kertaa. En kaipaa miehiltä lahjoja, varsinkaan mitään hiukkaakaan kalliimpaa – tuntisin oloni vain vaivautuneeksi – mutta olihan tuo mukava yllätys. Ehkä erityisesti siksi, että siinä ei ollut mitään laskelmoitua, vaan hän oli ollut edellisenä päivänä ystävänsä kanssa syömässä ja oli kukkakaupan nähdessään ajatellut minua.

Kävimme ensin lähistöllä joulumarkkinoilla ja kahvilla. Jaoimme juustokakun palan. Sen jälkeen menimme minun luokseni ensimmäistä kertaa. Koirani otti Samin innostuneesti vastaan heti oviaukossa. Sami pitää koirista todella paljon, mikä tietysti on koiranomistajana ihanaa. Puuhailin hetken jotakin ja sillä aikaa Sami rapsutteli tyytyväisenä hauvaani.

Koirani, olkoon täällä vaikka Salli nimeltään, on läheisyyden- ja huomionkipeä tyyppi. Kun halailin ja suutelin Samin kanssa, Salli tuijotti meitä intensiivisesti, inisi ja läähätti. En ole varma, johtuuko käytös mustasukkaisuudesta, vai siitä, että Salli ei ymmärrä, mitä tapahtuu. Vietämme Sallin kanssa paljon aikaa kaksin, joten vieras mies liimautuneena kiinni minuun, aiheuttaa varmasti ihmetystä. Pyrimmekin hellyydenpuuskamme lomassa huomioimaan myös Sallia.

Samin lähellä on todella hyvä olla. Olemme tunteneet vasta kuukauden verran, mutta hänen seurassaan on todella helppoa ja luontevaa. Uskallan olla oma hassutteleva itseni. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miten tärkeää minulle on, että kumppanini saa minut nauramaan ja että huumorintajumme kohtaavat. Samin mustahko huumorintaju saa minut hekottamaan tämän tästä. Minulle on myös tärkeää, että mies on hellä ja osoittaa ihastuksensa (ja myöhemmässä vaiheessa rakkautensa) myös fyysisin elein. Pienet, ohimenevät kosketukset tuntuvat todella ihanilta. Olemme nyt saavuttaneet sen vaiheen, jossa emme malta olla koskettamatta toisiamme.

Fyysisten eleiden lisäksi kerroimme eilen toisillemme, että pidämme toisistamme. Kun Sami oli illalla jo kotona, lähettelimme viestejä. Yhdessä viestissä hän totesi, että hänellä oli todella mukava päivä kanssani ja miksei olisi ollut, kun kerran olen niin ihana. Olen todella onnellinen ja kiitollinen siitä, että Sami uskaltaa ja haluaa kertoa minulle, että pitää minusta. Kohdalleni on osunut vuosien varrella niin paljon sitoutumiskammoisia miehiä, että muistan nyt pitkästä aikaa, miltä tämän alkuvaiheen kuuluu tuntua. Minun ei pidä olla jatkuvasti varpaillani ja ymmälläni siitä, mitä on meneillään, vaan olla onnellinen ja luottaa siihen, että mies ei tee täydellistä täyskäännöstä yhden yön aikana. Kaikki on niin alussa, että toki mikä vain voi mennä pieleen, mutta ainakaan tämä ei kaadu siihen, ettemme uskaltaisi ottaa riskiä.