”Älä ressaa”

Jäikö joulusiivous puolitiehen, lahjojen paketointi pikkutunneille, kinkku paistui ylikypsäksi, koristelu ontuu ja Pinterestin lumoavat jouluaskarteluideat toteuttamatta. ”Älä ressaa”, joulu tulee siitä huolimatta, vaikka et olisi panostanut ihan täysillä; vaikka pakaste ei olisikaan puolillaan joululeivonnaisia, jälkikasvun jouluasut yhteensopivat, joulukorttikuvat valokuvaajalla teetetyt ja sisustus ja kattaus viimeistä yksityiskohtaa myöten  jo vuosi sitten suunniteltu. Joulu saapuu, oman näköinen joulu.

Miksen laittaisi jouluvaloja pyykkitelineeseen kun arkea en kuitenkaan pääse pakoon?

   Joku kirjoitti Facebookissa osuvasti:  ”K-ryhmä on lanseerannut mielestäni kivan joulukampanjan; ’Hyvää joulun arkea’. Meillä se on todella ja kirjaimellisesti just sitä. Tää vuosi on ollut raskas. Miksen laittaisi jouluvaloja pyykkitelineeseen kun arkea en kuitenkaan pääse pakoon? Rauhallista ja oman näköistä joulua jokaiselle!” Liitteenä oli kuva pyykkitelineeseen levitetyistä värillisistä jouluvaloista. Tämä postaus oli mielestäni niin osuva, ja se sai ajattelemaan.

   Lapsiperheessä arkea ei pääse millään pakoon, mutta juhlaa voi viettää myös sen arjen keskellä. On vaihtelua, kun voi pukeutua hienosti, panostaa jälkiruokiin ja koristella kuusen. Juhlavuus voi syntyä erilaisista asioista: haikeista joululauluista, piimämaalauksista ikkunassa, jouluaaton hartaushetkestä (joka tänä vuonna katsellaan tv.stä/kuunnellaan radioista), sukulaisten vierailusta, kauniista kattauksesta jne.

mies tuli osuvasti kotiin vasta aatonaattoiltana, joulusiivous jäi puolitiehen (valmistunee juhannukseen mennessä), lapset eivät suostuneet siivoamaan huoneitaan ollenkaan, tv. antenni lastenhuoneessa hajosi, laatikot ja jälkiruoat odottavat tekemistään ja äiti lähti yövuoroon

   Meillä mies tuli osuvasti kotiin vasta aatonaattoiltana, joulusiivous jäi puolitiehen (valmistunee juhannukseen mennessä), lapset eivät suostuneet siivoamaan huoneitaan ollenkaan, tv. antenni lastenhuoneessa hajosi, laatikot ja jälkiruoat odottavat tekemistään ja äiti lähti yövuoroon töihin. Panostin kuitenkin niihin itselle tärkeisiin asioihin eli niihin, jotka tekevät sen joulufiiliksen. Minulle tärkeintä joulussa on omaan silmään sopiva kuusi, sointuvin paperein paketoidut lahjat, kaunis joulupöydän kattaus ja koristelu, lasillinen terästettyä glögiä tai viiniä, sienisalaatti, kalkkuna, perheen yhteiset pelihetket, ulkoilu  ja sukulaisten luona vierailu. Siitä on minun jouluni tehty. Kunhan keittiö ja olohuone ovat siistejä, muu asunto saa olla niin kuin on.

Tytöt saavat koristella joulukuusen isin luona.. Perfektionistina en voi sietää lasten koristelemaa kuusta.. Tänä vuonna koristeissa on teemana pinkki väri

   Tytöt saavat koristella joulukuusen isin luona. Perfektionistina en voi sietää lasten koristelemaa kuusta, vaikka olisihan sekin kokemus. Lapset saavat askarrella joulukoristeita ja auttaa kuusen koristelussa, mutta sen millä se kuusi koristellaan, päättää äiti. Meillä vaihtuu joulukoristeet joka vuosi. Tänä vuonna koristeissa on teemana pinkki väri, ensi vuodeksi haluan tuunata isot pallot itse. Viime vuonna meillä oli iso aito kuusi, sitä edellisenä vuonna valkoinen tekokuusi. Tänä vuonna meillä on vihreä 180cm pitkä tekokuusi, johon ensi vuodeksi tuunaan tekolumen oksille.

 Vuosien varrella olen oppinut löysäämään perfektionismistani.. Jos mikään ei kuitenkaan mene niin kuin suunnitteli, miksi ottaa stressiä koko joulusta?!

   Vuosien varrella olen oppinut löysäämään perfektionismistani. Koko talon ei tarvitse olla jouluna tip tip, valokuvissa joku todennäköisesti irvistää, lapset tappelevat, joulupöytä näyttää arkiselta, lahjat eivät tyydytä ja tunnelma lässähtää. Jos mikään ei kuitenkaan mene niin kuin suunnitteli, miksi ottaa stressiä koko joulusta?! Kaikkein tärkeintä joulussa on kuitenkin yhdessäolo, rauhoittuminen, lasten riemu, (niin ja tunnelmalliset valokuvat! ) Jos en saa tunnelmaa linssin läpi vangittua, voinhan aina kuvata palavaa tuikkukynttilää. Se ainakin on tunnelmallinen!

Terveisin, One woman