Tampereen valoviikot – piristysruiske harmauden keskellä

”Tampereen 55. Valoviikot jatkuvat 14.3.2021 asti!,”kerrotaan kaupunhin nettisivuilla. ”Perinteiset Valoviikot täyttävät Tampereen loistollaan vuoden pimeimpänä aikana… tutut valokoristeet sekä uudet ja yllättävät valoteokset sytytettiin perjantaina 23.10.2020… lisäksi sytytettiin Tammerkosken muurivalaistus, joka on nyt kokonaisuudessaan valmis. Valot loistavat koko pimeän kauden ajan.”

    Tänä vuonna marraskuu on ollut erityisen pimeä, harmaa ja valoton. Keskustan koristevalot ovat kuin piristysruiske siihen ankeuteen. Omaa osaansa ankeudessa näyttelee keskustan ratikkatyömaa, joka ei vaikuta valmistuvan ikinä. Olen jotenkin ihan täynnä tätä harmautta ja kaikki oikoreitit katkaisevia rakennuspuomeja.

Väliaikainen kävelysilta kosken yli tarjoaa erinomaisen kuvauspaikan.

   Olen kuitenkin nauttinut valoviikoista, niihin kuuluvine valotaideteoksineen, ja kuvannut niitä muutamaan otteeseen. Tampereen valoviikot on kyllä näkemisen arvoinen elämys. Ei niin kauheasti haittaa että ei ole lunta maassa, kun valokoristeet varastavat kaiken huomion.  Ne tuovat myös joulun tuntua. Tsekkaathan myös aiemman postaukseni työpaikan pikkujouluista, jossa näktyy lisää Tampereen valoloistoa. 

Hämeensilta.

en varmasti ole ainoa suomalainen, jota väsyttää marraskuussa

  Viime aikoina olen tuntenut itseni aiempaa väsyneeksi, mutta en varmasti ole ainoa suomalainen, jota väsyttää marraskuussa. Toisaalta on armeliasta ajatella, että yhden kuukauden vuodesta voi ottaa vähän kevyemmin eikä haittaa, vaikka kaikki kotityöt ei olisi koko ajan tehtynä. Kerkiäähän sitä. Toisaalta joulustressi puskee päälle työpaineiden lisäksi ja atopiani on pahentunut, mutta eihän sekään niin vakavaa ole; atopia paranee mm. rasvaamalla.

Keskustorin joulukuusi.

Olen aloittanut jo joulusiivouksen, joka etenee pikkuhiljaa. Vuorotyöläisenä en juuri muuhun pystyisikään.

   Olen aloittanut jo joulusiivouksen, joka etenee pikkuhiljaa. Vuorotyöläisenä en juuri muuhun pystyisikään; en mitenkään jaksaisi työn lisäksi siivota koko kämppää kerralla. Etenkin kun se ruljanssi uhkaa taas jäädä pelkästään omalle kontolleni. Mieheni siivoilee Jämsän asunnossa, lapset taas parhaansa mukaan välttelevät kaikkea siivoamista. Olen käyttänyt vaikka mitä keinoja saadakseni heidät siivoamaan, mutta toistaiseksi mikään ei ole kovin hyvin auttanut.

Kauppakadun jouluvalot.
Kauppakadun koristevalaistus muodostaa hienon kononaisuuden.

  Pienet asiat tuovat kotona joulufiiliksen: joulupöytäliina, led-vahakynttilät, jouluinen miniatyyriasetelma lyhdyssä. Tänään on tarkoitus kasata varastosta viime vuonna hankittu 180cm pitkä muovikuusi ja koristella se, seuraavaksi vaihdetaan jouluverhot. Joulu tulee pienin sykäyksin. Lapset ovat innossaan siitä että kohta saa avata ensimmöisen kalenterin luukun.

   Minulla on tänä vuonna yövuoroja 23-24.12. Jouluaattona olin ajatellut että voisimme osallistua työpaikan (maksulliseen) joulubuffettiin, ellei nyt koronaviiruksen takia tule jotain uusia ohjeita sen suhteen. Esikoiseni on meillä 24-27.12.

Talonpääty hallituskadulla muistuttaa Nintendo-retropeliä.

Haluatko kertoa, mistä saat iloa talven pimeimpänä ajanjaksona? Miten teillä jouluvslmistelut etenevät? Koetko joukustressiä? Kommentoi! 😀

Terveisin, One Woman

kulttuuri museot-ja-nayttelyt

Pikatzua ja puhehepulia

Gigantin palvelukeskuksessa Kalevassa

…Toisin sanoen blogikirjoitus jouluostosreissusta ja siitä, minkälaista ylipäätään on käydä lasten kanssa ostoksilla.

Seuraavan kerran kun sinä näet lasten kanssa äidin, joka on kuulokkeet korvissa ja poissaolevan näköinen,hengitä syvään,ja siirrä ajatuksesi muualle. Älä tuomitse!

Lapsiperheille pitäisi luoda jokin ohituskaista, josta pääsisi jonon ohi. Tämä olisi tarpeen etenkin lääkärin päivystyksessä, apteekissa ja terveyskeskuksissa

Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että lapset käyttäytyvät ostoksilla eri tavalla kuin aikuiset. Aikuiset tuskin pyörivät toimistotuolissa kuin sätkynuket, hokevat viiden sekunnin välein että on tylsää tai että ei ole tekemistä, kysyvät viidentoista sekunnin välein kauanko vielä kestää, valittavat suureen ääneen nälkää, janoa, pissahätää ja sitä että sisko kiusaa.. On ihan eri asia odottaa Gigantin palvelukeskuksessa yksin kuin kahden vilkkaan koululaisen (saatika sitten tarhaikäisen) kanssa. Lapsiperheille pitäisi luoda jokin ohituskaista, josta pääsisi jonon ohi. Tämä olisi tarpeen etenkin lääkärin päivystyksessä, apteekissa ja terveyskeskuksissa. Mietin usein mielessäni, että mesokoot vaan, kun kerran laitetaan jonottamaan siinä missä muutkin. Tuleepahan samalla ajanvietettä kanssaodottajille. Lapsi ei nimittäin välttämättä kykene ymmärtämään, ettei palveltavaksi ei pääse heti, että vessaa ei ole, ja juotavakin odottaa vielä kaupan tiskissä. Lapsi turhautuu helposti odottamiseen ja alkaa oireilla turhautumistaan. Olen monesti itsekin turhautunut kun lasten kanssa saa odottaa em. paikoissa, eivätkä he jaksa olla aloillaan. Siinä tulee itsellekin sellainen kädetön ja heitteillejätetty (yhteiskunnan toimesta) olo.

Eilen kävin lasten kanssa pizzalla Kotipizzassa ja sen jälkeen jouluostoksilla Gigantissa ja Prismassa. Kotipizzassa on muuten herkullinen uutuus, sienipizza, jota mainostetaan sanoilla ”eikä tarvi mennä metsään”. Uutuus on muuten tosi hyvä, mutta maistui himpun verran liian suolaiselta. Epäilen, että suolaisen maun saa aikaan herkkutattipöly, jota pizzaan tulee reilusti. Ensi kerralla aion pyytää pizzaani vain puolikkaan pizzaan kuuluvasta herkkutattipölymäärästä, jotta suolaa tulee myöskin vähemmän.

Kotipizza, mainos

Sen jälkeen jonotimme Galagzy A21s puhelintani Gigantin huollosta ja kävimme samalla kalevan Prismassa. Gigantista hankin itselleni langattomat Sony-kuulokkeet 49 eurolla, joiden äänenlaatu on erinomainen, ja lataus kestää jopa 35 tuntia. Kaikkien yhteiseksi joululahjaksi hankin myös edullisen Babyliss- kiharrinpaketin, joka sisältää monta erilaista osaa joka lähtöön. Lapset odottavat jo innoissaan että saavat mennä kouluun krepatuissa hiuksissa. 90-luvun muotivillitys näyttää edelleen hyvältä!

Prismasta hankin tytöille joululahjaksi langattomat peruskuulokkeet, joiden lataus kestää lyhyemmän aikaa (paketissa ei mainittu käyttöaikaa), mutta jotka kuitenkin ajavat asiansa. Miehelleni hankin aiemmin samat kuulokkeet lahjaksi. Näitä löytyy eri väreissä ja hinta on vain 19,90€.

Tytöt eivät enää usko joulupukkiin, joten on samantekevää, vaikka he tietäisivät etukäteen osan saamistaan joululahjoista. Viime vuonna vietimme jouluaaton joulupukkina, muorina js tonttuina toimien.

led-kynttilät.. ovat paloturvallinen ja terveellinen valinta esimerkiksi senioreille tai lapsiperheeseen

Led-kynttilän liekki lepattaa kuten aidossakin kynttilässä ja valo heijastuu seinään.

Prismasta mukaan tarttui myös lyhty, johon liittyen postaan jouluaskarteluidean myöhemmin sekä kultaiset led-kynttilät, jotka ovat paloturvallinen ja terveellinen valinta esimerkiksi senioreille tai lapsiperheeseen.

Gigantille on pakko antaa noottia siitä, että tuotteen huolto kesti useamman kuukauden, asiakaspalvelu ei ollut tietoinen tuotetakuun yksityiskohdista, palvelukeskuksen jono oli pitkä, sisustus minimaalinen, eikä odotustilassa ollut kyin yksi tuoli asiakkaita varten. Asiakaspalvelija kertoi että ruuhkan syyksi suuren huoltoliikkeen  konkurssin.

Gigantin palvelussa olen tyytyväinen siihen, että sain huollon ajaksi lainalaitteen, jossa ei tosin ollut panssarilasia, joten loppupeleissä onnistuin rikkomaan tämänkin  laitteen alkuperäisen lasin ja jouduin maksamaan koko laitteen.

Seuraavan kerran kun sinä näet lasten kanssa äidin, joka on kuulokkeet korvissa ja poissaolevan näköinen,hengitä syvään,ja siirrä ajatuksesi muualle. Älä tuomitse!

Tytöt viihdyttivät itseään Gigantin palvelukeskuksessa koulusta oppimaansa Pikatzua pelaamalla. 9-vuotiaan puheripuli oli valtava, ja jouduinkin välillä vetämään luurit korviin sekä toteamaan, että ”äitiä väsyttää, kun sinä puhut koko ajan” ja että ”äito haluaa nyt kuunnella musiikkia ja olla hetken rauhassa”. Kyllä sain bussissa katseita osakseni kun toimin näin, mutta koitappa itse viettää koko päivä vilkkaan, puheripulisen adhd-lapsen kanssa. Lapseni ei useimmiten jaksa odottaa edes puheenvuoroa, vaan puhuu yhtä aikaa sudkonsa kanssa ja suuttuu sitten minulle, jos en kuuntele. Jokaisella yhteisellä kauppateissulla tyttöreni suuttuu keskimäärin 3-5 kertaa, ja välejä selvitellään useaan otteeseen. Ei ole ihme että siinä äiti väsyy. Seuraavan kerran kun sinä näet lasten kanssa äidin, joka on kuulokkeet korvissa ja poissaolevan näköinen,hengitä syvään,ja siirrä ajatuksesi muualle. Älä tuomitse!

Terveisin, One woman

tyo-ja-raha ostokset