Viikonlopun kuulumisia, vaalitavoitteita yms…

Päivitän taas kuulumisia. Minulla oli tällä viikolla yövuoroputki, joka loppui torstaiaamuna. Torstaipäivä meni suurimmaksi osaksi nukkuessa ja vielä perjantaiaamunakin otin levon kannalta. (Onneksi on mies, joka auttoi koululaisten aamutoimissa ja huolehti siitä että he pääsivät lähtemään ajoissa kouluun. Olen kirjoittanut aiemmin siitä että ilman uusperheen isää kolmivuorotyössä käynti ei onnistuisi mitenkään.)

Kuvassa oleva pitkä turkki (luultavasti teko-sellainen) löytyi Pirkan kirpputorikeskuksesta ja sain sen ystävänpäivälahjaksi.

    Perjantaina iltapäivällä kävimme huoltamassa ajovaloja Pirkkalassa, teimme nopean kirpputorikierroksen Pirkan kirpputorikeskuksessa Kangasalla sekä kävimme ruokakaupassa. Terveisiä vaan sinne Pirkkalan Motonetin asiakaspalveluhenkiselle, 22-vuotiaalle mieskorjaajalle, jos satut olemaan jossain taajuuksilla. Oli ilo vaihtaa ajatuksia auton valojen huollon yhteydessä!

       Sekä luonnonsuojelun -että budjetin kannalta kirpputorit ovat hyvä vaihtoehto jos tarvitsee jotakin tai haluaa ”shoppailla”.

Nykyään jätän suosiolla mm. vaatekaupoissa kiertelyn vähemmälle ja kiertelen kauppojen sijaan erilaisilla kirpputoreilla

Tyttärelleni ostin mm. tekonahkatakin ja lasten ”leikkilaulun”, jonka printti näyttää samalta kuin naisten käsilaukuissa. (Rahaa näihin meni 8 euroa.)

sekä selaan mm. verkkoalennusmyyntejä. Zalandosta saa nykyään kaikkien lempivaatemerkkieni eli mm. Papun ja Indiskan vaatteita, joita hankin silloin tällöin, mutta suurimman osan omista ja perheemme vaatteista hankin surutta kirpputoreilta, mm. Pirkan kirpputorikeskuksesta, Uffilta ja Fidasta. Pirkan kirpputorikeskus laajensi jokunen vuosi sitten ja nykyään siellä on lähemmäs 1000 pöytää, joten hintataso on matala ja katsomista riittää! 

Hajuveden hankin päivittäistavarakaupasta.

   Viikonlopun kunniaksi hankin myös uuden hajuveden päivittäistavarakaupasta.  Tyttäreni oli taas lupaa kysymättä käyttänyt hajuvesiäni joten oli aika hankkia jotakin uutta. Tämä kätevän kokoinen hajuvesi maksoi vain noin 3 euroa!

   Kunnallisvaalit ovat kohta nurkan takana ja aloin pohtimaan kunnallisvaalikampanjaani. Tarkoitukseni on tuottaa sisältöjä sosiaaliseen mediaan sekä kommentoida aktiivisesti. Vaalien alla yritån aktivoitua kommentoimaan myös poliittisilla sivuilla.

 Ystäväni, voimanainen ja yksinhuoltaja Petriina Punna julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan makeista vaaliteippauksista, jotka eivät voisi enempää osua naulan kantaan.

Auton teippauksissa lukee mm.

Tässä kiitää yksinhuoltaja!

Mikäli olet Vantaan vaalipiiristä, nyt kannattaa katsastaa Petriinan vaalisivut Facebookissa ajatuksen kanssa! Itse kuulun Kristillisdemokraattiseen puolueeseen, mutta mielestäni nämä lapsiperheitä ja mm. yksinhuoltajaperheitä koskevat asiat ovat puoluerajat ylittäviä asioita.

Mitä useampi puolue lapsiperheiden asioita ajaa, sen parempi!!

Jos kunnissa varmistetaan yksinhuoltajien riittävä avunsaanti, siitä hyötyvät myös muut lapsiperheet.

Eli riippumatta siitä oletko yksinhuoltaja vai et,

jos haluat lapsiperheille parempia kuntapalveluja, nyt kannattaa äänestää kevään kuntavaaleissa yksinhuoltajaa – esm. allekirjoittanutta (Tiina Mwanakayaya) Tampereen vaalipiirissä, Petriina Punnaa Vantaan vaalipiirissä tai Elina Wallinia Helsingin vaalipiirissä.

Jos tapaan muita ehdolla olevia yksinhuoltajia, lupaan päivittää asian tänne blogiin!

Petriina Punnan vaaliauto. Harmi ettei itselläni ole autoa, jonka voisi teipata. Puolison auton teippaamiseen tarvitaan puolison lupa, eikä hän ole yksinhuoltaja. Minulla ei myöskään ole budjettia kuntavaaleihin, mutta katsotaan mihin ”puskaradio” riittää.

Kuntavaalien to do-listani näyttää tältä: 

– luo Facebookiin ehdokassivu

– käy puolueen kustantamassa valokuvassa

– suunnittele käyntikortti ja liivi/visiiri (ja muu mahdollinen vaalimainonta)

– ota selvää puolueen yhteisistä vaalimainoksista

– suunnittele ohjelmaa vapaapäiville kuntavaalien alle mm. puolueen yhteiset vaalitilaisuudet, muut keskustelutilaisuudet, yksinhuoltajien päivän live netissä

– osallistu vaalipaneleihin netissä

– suunnittele vaalivalvojaiset

– somevaikuta! (Youtube, Facebook, Lilyn blogi, Instagram)

Keskeisimmät vaalisloganini ovat tässä:

– Lisää sosiaalihuoltolain mukaista ennaltaehkäisevää tukea/apua lapsiperheille! 

–  90-luvun mukainen lapsiperheiden kodinhoito-palvelu palautettava! 

Yksinhuoltajille ja erityislasten vanhemmille maksuton lastenhoitoapu! 

– Yksinhuoltajan työntekoa tuettava!

Tuensaantia helpotettava!

Kuntapalvelut, myös koulutoimen palvelut (ts. peruskoulu), ovat asiakaspalvelua, joissa tärkeää on asiakaslähtöisyys ja hyvä asiakaspalvelu

– Omaishoitajille enemmän palkkaa ja tukea! 

– Erityislasten vanhemmille erityistä tukea mm. asiantuntijapalveluiden muodossa!

Uusperheet tunnistettava kuntapalveluiden suunnittelussa! 

Olemassaolevat luonnonsuojelualueet ja lenkkipolut säilytettävä!!

vaan lyhyesti vaalitavoitteitani: Lapsiperheet tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea ennen kuin tilanne eskaloituu siihen että lastensuojelun asiakkuus on ajankohtainen.

Viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana Tampereen kaupungin budjetissa lastensuojeluun varattiin huomattavasti enemmän rahaa kuin ennaltaehkäisyyn.

Tämä on nurinkurista, koska ennaltaehkäisyn pitäisi olla ensisijaista!

Lapsiperheet tarvitsevat enemmän konkreettista apua 90-luvun malliin, eli vanhaa kunnon kodinhoitaja-palvelua! Nykypäivän tukimuodot ovat enimmäkseen  ohjausta ja sanallista tukea. Painotus pitäisi olla käytännön tiskaus, viikkaus, pyykinpesu, imurointi, moppaus, lastenhoito yms. avussa, jotta ruuhkavuosia elävät vanhemmat eivät väsyisi ja lapsia syntyisi jatkossakin Suomeen!

Tiedän itsekin mitä on taistella tukiviidakossa 

esim. saadaksesi lastensuojelusta apua lastenhoitoon tai omaishoidontukea erityislapselle. Pelkästään avun hakeminen on hirvittävän byrokratian takana ja edellyttää jaksamista! Tuensaantia voitaisiin helpottaa esim. niin että käytettävissä olisi jokin kuntasektorin työntekijä, joka täyttäisi tarvittavat kaavakkeet vanhemman kanssa ja auttaisi avun hakemisessa eri toimijoilta! Hänellä pitäisi olla myös kattava tieto eri tukimuodoista aina kolmatta sektoria myöten!

Omaishoitajuutta ei arvosteta riittävästi rahallisesti, omaishoitajille on myös turvattava lakisääteiset omaishoidon vapaat! Samat vapaat (min 2 vrk/kk) kuuluvat mielestäni kaikkien erityislasten vanhemmille, joita arki työllistää normaslia enemmän. Erityislapsiksi luen tässä kohtaa myös Adhd/Add diagnoosin saaneet lapset.

Yksinhuoltajille on järjestettävä 2 vrk/kk vapaat riippumatta siitä pitääkö toinen lasten mahdollinen huoltaja yhteyttä lapseen. Yksinhuoltajien työssäkäyntiä tuettava lasten (vuoro)hoidon järjestämisen kautta niin että mm. vuoro- tai iltatyön tekeminen onnistuu ilman että perhe joutuu ylivoimaisiin vaikeuksiin esim. siten että alakouluikäisten lasten olisi pärjättävä tuntikausia yksin vahemman työn vuoksi. Nythän tilanne on se että esim. sosiaalitoimi ei tue vanhemman työssä käyntiä millään tavalla. Toisinaan asia voi olla aivan päinvastoin: joitakin vanhempia on kehoitettu jopa irtisanoutumaan työstään lastenhoidon järjestämiseksi. 

Kuntapalveluissa on tunnistettava uusperheen dynamiikka yrittämättä laittaa uusperhettä ydinperhemuottiin. Jokaista perhettä on kyettävä palvelemaan perheen omaleimaisuus tunnistaen ja hyväksyen.

Kaikki kuntapalvelut, myös koulutoimi, ovat lähtökohtaisesti asiakaspalvelua. Peruskoulun opettaja, varhaiskasvatuksen lähihoitaja ja hammaslääkäri ovat kaikki asiakaspalvelijoita, joiden tulee toimia asiakaslähtöisesti.

Perhe on peruskoulun asiakasryhmää, joten perhettä kohdellaan kunnioittavasti tilanteessa kuin tilanteessa – tai opettaja saa etsiä itselleen uuden työpaikan!

Perheet ovat joka tapauksessa kovilla, minkäänlainen perheiden tilannetta entisestään raskauttava epäasiallinen painostus, haukkuminen tai syyllistäminen ei kuulu asiakaspalveluammattiin, joka opettajan työ on!! Tällaista kyseenalaista toimintaa harjoittavan koulun henkilökunnan jäsenen kuuluu saada ensin varoitus ja sitten potkut!!!

Erityislasten avunsaantia on helpotettava ja diagnoosinmääritystä nopeutettava – meillä tyttäreni adhd-diagnoosinmäärityksessä meni 1,5 vuotta!!

Tampereella suunnitellaan joidenkin luonnonsuojelualueiden alasajoa. Kaikki olemassaolevat luonnonsuojelualueet, virkistysalueet ja lenkkipolut on kuitenkin säilytettävä! Ne kuuluvat kaupunkilaisille!

Lauantaina ajelimme Kuorevedelle  tarkistamaan että kakkosasunnossa kaikki on kunossa isäpuolen ja lasten yhteistä hiihtolomaviikkoa varten. (Itselläni on lomaa vain pari päivää.) Kuopus laski pulkalla, minä testasin suksia liukkaassa hiihtokelissä, lämmitettiin takkaa ja tehtiin lumitöitä. Oli mitä hienoin talvipäivä, kevätaurinko paistoi. Kolmosluokkalainen jäi reissun ajaksi Tampereelle kaverinsa kanssa. Saunan jälkeen suuntasimmekin sitten kotiin päin, koska sunnuntaina on aamuvuoro.

Miten sinun viikonloppusi sujui?

Terveisin, Tiina Mwanakayaya,

One Woman’s Project blogin kirjoittaja

kulttuuri ostokset

Would you be my valentine?

Hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpänpäiväviikonloppu meni meillä mm. ulkoilun merkeissä. Perjantaina kävimme Pirkan kirpputorikeskuksessa, josta tarttui mukaan ystävänpäivälahjoja koko perheelle. Lahjoja etsiessä mielessäni olivat erityisesti lapset, jotka ovat nähneet minua nyt vähemmän kuin opiskeluaikana. Mielestäni he ansaitsivat ystävänpäiväyllätyksen. Kovin paljon en kuitenkaan halunnut noihin lahjoihin sijoittaa rahallisesti. Pirkan Kirpputorikeskuksessa olemme ennenkin tehneet hyviä löytöjä. Niin tälläkin kerralla. Löysimme edullisesti mm. naisten turkin. Juuri sellaisen jota olin etsinyt  ns. parempia tilaisuuksia varten. Perjantain kruunasi sauna ja lasillinen valkoviiniä.

     Lauantaina tein lasten kanssa hiihtoretken. Retkelle lähti mukaan myös tyttöjen kaveri J. Lapset  eivät olleet hiihtäneet kahteen vuoteen hiihtokelien puuttuessa, mutta hyvin se lähti sujumaan. Olin yllättynyt kun kuopus pysyi pystyssä alamäessä, jossa kaikki muut kaatuivat. Ehkäpä hän on syntynyt sukset jalassa? J.llä (lasten kaveri) oli vaikeuksia kenkään laitettavien ensisuksien kanssa moneen otteeseen. Sukset lähtivät jalasta tuon tuostakin. Opetin J.lle retken aikana mäkinousun. Alkukankeuksien jälkeen J. oppi sen hienosti. Kaiken kaikkiaan meillä oli oikein hauska retki evästaukoineen. Kovin pitkälle lapset eivät jaksaneet hiihtää, mutta retkestä jäi hieno kokemus, mikä lienee tärkeintä. Eväät syötiin metsässä lumisen kiven päällä. Erityislapsi oireili adhd.tä jonkin verran, mutta

lopuksi hänkin sanoi, että ”oli ihan fantastista!”. Se oli paras kiitos onnistuneesta retkestä.

    Sunnuntaina, eli ystävänpäivänä, tein oman hiihtolenkin, jonka aikana vein pienet, sydäntuikun ja suklaalevyn sisältävät paketit vanhemmilleni, jotka asuvat vajaan 2km päässä meiltä. Kavereille laitoin ystävänpäivätervehdyksen viesteinä ja puheluina. Kuopukseni sai ystävänpäivälahjan kummioppilaaltaan, ja halusi antaa myös lahjoja muutamalle muulle kaverilleen, joten hain lahjat kaupasta. Kuopus antaa ne ystävilleen sitten maanantaina.

Ihanaa että on olemassa tällainen erityinen päivä, jolloin voi muistaa ystäviä, ja tulla itsekin muistetuksi!

Kakku korusteltiin koristegeelillä ja karkilla.

   Kaikki saivat paketit ja Daim-suklaalevyt. Mieheni sai punaviinipullon ja minä sain kukkakimpun. Kuopuksen kanssa leivoimme mokkapaloja, jotka koristelimme sydämin. Niistä tuli tosi hyviä.

Koronan aikana ystävyyssuhteet ovat muuttuneet ja toteutuvat mm. etäyhteyksin.

Perheen sisäiset suhteet ovat kasvattaneet merkitystään. Voin valehtelematta todeta, etten vuoden sisään ole nähnyt kovinkaan montaa kaveria työkavereita lukuunottamatta. En ollut kovin sosiaalinen yksilö ennen koronaakaan, mutta nyt minusta on tullut entistä antisosiaalisempi. Hyvä ystävä on sellainen jota tapaa keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa, mutta yhteydenpitoa on silti päivittäin mm. sosiaalisen median välityksellä.

Jos ystäviä uskaltaa tavata livenä, tapahtuu se usein ulkona. Ystävien tapaaminen kasvotusten on jotain aivan speciaalia,

siitä saa taas virtaa pitkäksi aikaa.

Se että perhesuhteet syventyvät korona-aikana ei ole yhtään huono juttu. Se on korostanut vain meidän perheen me-henkeä.

Silloin kun tämä epidemia alkoi, ei tullut mieleenkään yrittää selviytyä siitä yksin. Yksin pärjääminen tuntui silloin aivan mahdottomalta ajatukselta. Kun peruskoulut ja ammattioppilaitokset siirtyivät etäopetukseen me saatoimme vaihtaa paikkakuntaa. Meille tuli pitkä kesä (maaliskuusta elokuuhun) Kuorevedellä. Jos mieheni ei olisi ollut kuvioissa, olisin varmaan muuttanut väliaikaisesti mummolaan.

Ei maailmanlaajuisesta kriisistä kuulukaan selviytyä yksin!

Minulle ystävyys tarkoittaa sitä, että on olemassa joku, joka ei ole vain ottamassa, vaan antaa mm. aikaansa ja apuaan silloin kun sitä tarvitset.

Sellainen suhde, joka ei ole vastavuoroinen, perustuu hyväksikäyttöön. Se ei ole ystävyyttä. 

Ystävänpäivälahjoja.

   Ystävyys ja rakkaus erovat toisistaan vain seksuaalisen vetovoiman osalta. Mieheni on minulle etupäässä paras ystävä. Vaikka olemme tosi onnellisia yhdessä, rakastumisen aika on ohi.

Rakastuminen on muuttunut rakkaudeksi, kumppanuudeksi ja haluksi pysyä yhdessä. 

Miten ystävyyssuhteesi ovat muuttuneet korona-aikana? Mitä ystävyys sinulle merkitsee? Olisi kiva kuulla lukijoiden ajatuksia. 🙂

Terveisin, bloggari, Tiina Mwanakayaya

kulttuuri tapahtumat-ja-juhlat