Kuuluisia viimeisiä sanoja

Tuossa aamupalaa nauttiessani oli vähällä mennä kahvit väärään kurkkuun, kun luin lehdestä, että minua osoitetaan ydinaseella. Että hyvää pääsiäistä vaan sinne Pohjois-Koreaankin. Koska tämä nyt sitten saattaa jäädä viimeiseksi päivityksekseni, ajattelin lopettaa kunniakkaan bloggaajan urani hienoihin ja tarkoin harkittuihin viimeisiin sanoihin:

 

…niillä mitään ydinaseita ole.

…hei kulta, tuo kamera!

…oota mä päivitän mun statuksen.

…vaan onpa komeat revontulet.

…mikä täällä haisee?

…ne ennenkään ole mitään tehnyt.

…hah, ei ne tänne asti lennä.

…pitäisiköhän hakea pyykit sisään?

…onpa kirkas auringonlasku.

…kai tässä vielä kahvit ehtii keittää?

…onko meillä niitä joditabletteja? Käykö magnesium?

…suutariksi se jää kuitenkin.

…otanpa oluen.

…mikäköhän suojakerroin olisi riittävä?

…vieläkö niitä lentoja saa Suomeen?

 

Joskus tuntuu oikeasti siltä, että kalliista hinnoista ja talvisista olosuhteista huolimatta olisi parempi olla Suomessa.

 

Kommentit (5)
  1. Jos lehdistöön on uskominen niin Kimin raketit on sen verran epätarkkoja ja epävarmoja kissanpieruja, että todennäköisemmin onnistuu tupsauttamaan jotain omilta hoodeiltaan kuin että Amerikkaan asti osuisi… Japanissa tai Etelä-Koreassa saattaa hippasen kyllä puntti tutista kun moinen setä on alkanut viritellä ohjuksiaan.

  2. Heh, samaa mietin täällä itsekin. En olisi ikinä uskonut kuinka lähelle maailman tapahtumat tulevatkaan kun muutin Kaliforniaan jenkkisotilaan perässä. Nyt vaan sormet ristiin, ettei mitään tapahdu sillä välin kun mies on komennuksella lentotukialuksella loppuvuoteen saakka…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *