Jenkki valmistaa suklaata

Sitä kun matkustelee maailmalla, niin yleensä yksi reissun kohokohdista on paikallisten herkkujen maistelu. Niinpä myös luonamme Kaliforniassa vierailevat suomalaiset ilmoittavat aina aluksi, että haluavat kokea amerikkalaisen keittiön parhaat palat. Meikäläinen on kuitenkin siitä epäreilu kaveri, että niiden oikeasti hyvien pöperöiden lisäksi yllytän matkailijoita maistamaan myös niitä vähemmän herkullisia paikallisantimia, kuten esimerkiksi suklaata.

hersheys1.jpg

Erityisesti amerikkalainen Hersheyksen suklaa on siitä metkaa tavaraa, että se maistuu erehdyttävästi oksennukselta. Kauniin ulkokuoren ei kannata antaa pettää, sillä vaikka tämä yökkimisreaktion aiheuttava suklaa näyttääkin päällepäin viattomalta, alkaa se hetken suussa muhittuaan maistumaan yhä enemmän ja enemmän takaisin suuhun nousseelta edellisillan kahden nakin lihapiirakalta.

Olen yrittänyt miettiä kuumeisesti mikä kumma Hersheyksen karmivaan jälkimakuun on oikein syynä. Olin varma, että pakkauksessa kerrottujen ainesosien joukosta löytyisi maidon sijaan lehmän vatsahappo, mutta ei. Kaikkien enemmän ja vähemmän kummallisten ainesosien seasta pisti kuitenkin silmääni lyhenne PGPR. Tietämättömälle tuo kirjainjono ei paljoa sanonut, joten päätin kysäistä asiaa hyvältä ystävältäni Googlelta. Päädyin artikkeliin, joka tiesi kertoa, että PGPR, tuo kellertävä mäski, on valmistettu risiinipavuista, jotka kansan keskuudessa tunnetaan paremmin risiiniöljyn lähteenä. Hersheyksen oksennuksenmakuisen suklaan salaisuus alkaa siis vähitellen selvitä. Jos suklaaseen työnnetään mitään, mikä millään tavalla liittyy risiiniöljyyn, ei lopputulos voi olla muuta kuin katastrofaalinen. Syy risiinipapujen tunkemiselle suklaan sekaan on luonnollisesti valmistajien ahneus. PGPR:llä kun voi korvata osan kaakaovoista, jolloin suklaan valmistaminen on huomattavasti edullisempaa, mausta viis.

hersheys2.jpg

Hersheyksen tarjoaman makuelämyksen jälkeen voivatkin suomivieraat lähteä hyvillä mielin kotiin. Muutamat asiat, kuten nyt vaikkapa suklaa, ovat vaan niin paljon paremmin Suomessa. Eikä se ole ihan vähän se.

 

Lue myös:
Jenkki pukeutuu
Jenkki käy treffeillä

Jenkki käy leffassa
Jenkki käy salilla
Jenkki hankkii koiran

 

Koti Ruoka ja juoma Matkat

Aukkoja sivistyksessä

Olen pian viettänyt neljä ja puoli vuotta Suomen rajojen ulkopuolella ja jotenkin tällä viikolla on todenteolla tuntunut siltä, että olen pudonnut suomalaisesta kelkasta pahemman kerran. Kyllähän minä tiesin jo lähtiessäni, että moni asia muuttuisi eikä kaikista muutoksista näin etänä voisi pysyä ihan kärryillä, mutta nyt suomivieraiden myötä olen pikkuhiljaa tajunnut, kuinka kauas minä tuosta kärrystä olen oikeasti singonnut.

Suomivieras: ”Haha, toi on ihan ku Munamies!”
Minä: ”Mmm… siis mikä se Munamies oikeen on…?”
Suomivieas: ”Siis etkö sä tiedä Munamiestä?! No sehän on jo ikivanha juttu, siitä Putouksesta”
Minä: ”Ahaa… niin mikä se Putous on…?”

***

Suomivieras: ”Kai sä oot kuullu sen Stigin Joulupipari-biisin?”
Minä: ”Mikä Stig…?”
Suomivieras: ”No se laulaja”
Minä: ”En mä tiedä ku Top Gearin Stigin”

***

Suomivieras: ”No kai sä sentäs sen Salil eka, salil vika oot kuullu?”
Minä: ”Onko tääki nyt joku Putous-juttu? Vai se Stig taas?”
Suomivieras: ”Ei, ku Musta Barbaari”
Minä: ”Äh, en mä tiiä enää mitään!”

***

Tällä viikolla sitten paikattiin aukkoja sivistyksessä. Nyt tiedän, että Munamies on setä, jolla on hassu puku ja amerikkalainen asiakaspalveluääni, Suomessa on uusi Leevi and the leavings ja että olen tietämättäni lainannut Instagram-postauksissani laulun sanoja, joita en koskaan ollut kuullut. Ei kipuu, ei hyötyy.

Joskus vähän hirvittää, kun tajuaa miten pihalla sitä on kaikista pikkujutuista ja ihan niistä tavallisista kahvipöytäkeskusteluista. Reilussa neljässä vuodessa on tuutista tullut ulos melko monta uutta televisio-ohjelmaa, biisiä, turhaa julkkista ja ihmisten mieliin iskostunutta hokemaa. Toki sitä voisi yrittää roikkua aktiivisemmin internetissä, lukea entistä enemmän viihdeuutisia, plärätä läpi Facebookia ja olla paremmin selvillä siitä mistä puhutaan nyt, mutta en minä oikein tiedä. Ei se Munamies ehkä ihan niin hyvä ollut.

 

 

Suhteet Oma elämä Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta