Aurinkoinen maanantai

Tänään saimme virallisesti tiedon, että mahduimme tässä kuussa mukaan IVF-hoitoihin. Uusi kierto alkoi eilen, päivällä hain jo pistoslääkkeet ja huomenna alkaa pistäminen. Hurjaa ja vähän hirvittävääkin! Viikon päästä tiistaina sitten ultraan, jossa sen hetkinen tilanne ja seuraavat askelmerkit selviävät.

On käsittämätöntä ajatella, että noin kahden viikon päästä saattaa todistettavasti olla olemassa jopa pieniä alkioita, jotka ovat lähtöisin minusta ja miehestäni. Sekin on jo melko varmasti lähempänä elävää vauvaa kuin koskaan ennen.

Kulkeekohan tulevassa kuussa aika todella hitaasti vai nopeasti?

Vähän nauratti, kun ohje tuli myös käydä uusimassa hepatiitti- ja hiv-näytteet, kun olivat kuulemma vanhenneet tässä odottaessa. Onhan se tietty hyvä ollut kesäkuussa varmistaa, että jonottaa ilman pahempia tauteja. Yhtäkään toimenpidettä  tai tapaamista ei niiden voimassaoloaikana kuitenkaan ollut.

En myöskään tiedä paistaako ulkona oikeasti aurinko (aamupäivällä ainakin satoi). Meillä on ikkunat peitetty julkisivuremontin takia kahdella muovilla (julkisivuremontti on kakkaa). Pitkästä aikaa minusta kuitenkin tuntuu henkisesti siltä, että ulkona paistaa aurinko.