Tilataan vauvaprojekti

Jotenkin on helpompi ymmärtää tämän kaltaista lapsentekoprosessia, jossa mennään lääkäriin ja tilataan vauvaprojekti. Kilpailutetaan itselle sopiva projektin toteuttajavaihtoehto rahan, laadun ja ajan suhteen. Ne toisenlaiset raskaudenalut kuulostavat täysin epänormaaleilta. Ne, joissa tehtiin mitä tehdään muutenkin ja tuloksena oli vauva. Ei elämässä mikään muu projekti toimi niin.

Meidän HUSilta tilatun vauvaprojektimme aloituspalaveri, eli ensi-/suunnittelukäynti tulikin yllättäen nopeammin. Soittivat tarjoten peruutusaikaa seuraavalle päivälle, ja se sattui sopimaan molempien aikatauluihin. Joten sinne vain.

Soitosta alkoi innostuksen- ja pelonsekainen jännitys. Kerroin miehelle vähintään 10 kertaa, että lääkäri melko varmasti huomenna puree …tai sitten sanoo, että turhaan olette täällä, ottakaa saikkua ja menkää kotiin jatkamaan yrittämistä … tai nauraa meille. Yöllä heräsin murehtimaan asiaa, kun yleensä nukun hyvin. Aamulla ensimmäisinä sanoina: ”Meillä on tänään lääkäri.”

Olin etukäteen valmistautunut, että vastaanotto olisi myöhässä. Silti jo 20 minuuttia ajan jälkeen alkoi tuntua epäilyttävältä: ”Olihan se varmasti nyt?”No olihan se, ja myöhässä reilu puoli tuntia.

Lääkäri ja hoitaja, jotka ottivat meidät vastaan olivat positiivinen yllätys. Olivat ystävällisiä ja asiallisia. Kehuivat, että huonot siittiömme vaikuttivat olevan hyvästä päästä huonoja ja mahdollisuuksien pitäisi olla hyvät. Kertoivat paljon kaikkea asiaa tulevista hoitojen kulusta. Kaikki oli oikeastaan tuttua, kun on kuluttanut googlen parissa päiviä. Ainoa konkreettinen uusi asia oli, että juuri minulle tuleva IVF hoito tehtäisiin lyhyellä kaavalla.

”Pelottaako pistäminen? Miehesihän voi auttaa tarvittaessa.”, kysyi lääkäri. Vieläkin naurattaa oma reaktioni ”No eikä varmasti voi!” No voisi tottakai periaatteessa. Tiedän kuitenkin, että hän pelkäisi niin paljon satuttavansa, että varoisi kamalasti, ja saattaisi satuttaa vain enemmän. Sitten minun pitäisi lohduttaa häntä, vaikka minuun sattui. En minä piikeistä pidä, mutta en minä niitä pelkääkään. Kyllähän se itse pistäminen jännittää, mutta pakkohan se on kestää. Murehditaan sitten, kun se aika on.

Kaikki tämä tapahtuu muutekin vasta sitten joskus, aikaisintaan lokakuussa. Sillä jonottaa pitää 5kk, ja sen jälkeen saa kokeilla onneaan, että mahtuuko mukaan, tai sitten siirtyy vieläkin. Yllättävän nopeasti on edes jokin mahdollisuus päästä mukaan, tässä on kuitenkin kesä välissä.