Arvostatko onneasi?

Funny Kissing Couple_5.jpg

Viime päivinä olen miettinyt paljon parisuhdetta. Ajatukset lähtivät liikkeelle monesta syystä; ovella kolkuttava hektinen vauva-arki ja sen tuoma väsymys, yhteisen ajan puute ja parisuhteen tietynlainen hyllyttäminen pelottaa etukäteen (en halua, että muututaan vain isiksi ja äidiksi ja varsinainen keskinäinen rakkaussuhde unohtuu kokonaan). Lisäksi tuntuu, että vastaan on tullut joka puolella enemmän sitä negatiivista pohdintaa ja avautumista parisuhteesta, kuin niitä kehuja ja hehkutuksia. On ulkopuolisia suhteita surkean parisuhteen varjolla, josta ei kuitenkaan olla valmiita lähtemään pois, vaikka kuinka haluaisi ja tiedostaisi olevansa onneton. On julkista nälvimistä toisten edessä, keskustelupalstaa täynnä valituksia puolison tekemisistä ja tekemättä jättämisistä ja niin edelleen.

Huonoista suhteista ja valinnoista voisin paasata loputtomiin ja siitä, miten jokainen voi tehdä itsensä onnelliseksi jos vain uskaltaa, mutta nyt en lähde sille tielle. Nyt keskitytään positiivisiin puoliin! 

Mutta mihin se kaikki rakkaushuuru on piilotettu? Miksi onni pitää aina kätkeä? Hehkuttakaa, nauttikaa jokaisesta hetkestä! Itse ainakin nautin suunnattomasti esimerkiksi lukiessani positiivisia tilapäivityksiä Facebookissa, kuin niitä valituspäivityksiä (ja olenkin oppinut piilottamaan ainaisen negatiiviset ihmiset uutisvirrasta, sillä ne tuntuvat imevän kaiken energian itsestä). On ihanempaa lukea rakastuneiden parien viestejä toisilleen, niistä kun tuppaa tulemaan itsekin hyvälle tuulelle ja heräämään entistä enemmän siihen omaan onneen. Se, että joku hehkuttaa hyviä asioita elämässään, ei ainakaan minun kohdalla ärsytä yhtään – päinvastoin. On ihanaa huomata, miten paljon niitä ihania, hehkutuksen arvoisia asioita arjesta löytyykään!

Positiivisuus tarttuu ja ajattelemalla positiivisia puolia enemmän, vaikuttaa omaan oloonsa ja ympäristöönsä paljon. Olen lukenut paljon parisuhdeartikkeleita ja pohtinut niiden kautta omia onnen hippuja, pieniä asioita, joista olen kiitollinen. Väestöliiton sivuilla esimerkiksi on loistava artikkeli otsikolla ”Vinkkejä elävään ja hyvinvoivaan parisuhteeseen”, josta saa varmasti paljon ajateltavaa. Suosittelen lukemaan! Nämä seuraavat kohdat osuivat jotenkin eniten omaan silmään:

”Pidä yllä ihailua ja rakkautta

Ihmisen perustarve on saada osakseen koko elämänsä ajan hyväksyvää vastavuoroisuutta. Rakastavassa suhteessa tämän tarpeen täyttymiselle on parhaat mahdollisuudet. Hyvässä parisuhteessa kumppanit osoittavat rakkautta ja ihailua toisilleen. Arjen keskellä on tärkeää, että kumppanisi kokee olevansa arvostettu ja arvokas silmissäsi. 

Rakkauttaan ja ihailuaan voi pitää yllä kiinnittämällä huomiota siihen, mikä kumppanissa kiehtoo ja miellyttää. Olennaista on ymmärtää, miten tärkeä ja rakas toinen on, ettei ymmärrys toisen merkityksestä toteudu vasta toisen menettämisen jälkeen. On hyvä opetella ilmaisemaan omia rakkauden ja pitämisen tuntemuksia toista kohtaan, eikä luottaa, että kumppani on ajatustenlukija ja tietää tunteesi.”

Couples-Holding-hands-love-35144299-900-600.jpg

”Luo positiivinen näkökulma

Kolme ensimäistä tekijää: kumppanin tunteminen, ihailu ja rakkaus sekä myönteinen vuorovaikutus luovat perustan hyvälle ystävyydelle parisuhteessa. Nämä ratkaisevat, missä valossa kumppani nähdään, suhtaudummeko toiseen myönteisesti vai kielteisesti.–”

Nyt siis keskitytään positiivisiin puoliin ja unohdetaan kokonaan negatiiviset puolet. Olisi ihanaa, jos näin viikonlopun ovella kommenttilaatikko täyttyisi niistä positiivisista asioista ja puolista, joita te arvostatte omassa parisuhteessa. Ja jos sitä parisuhdetta ei ole, ne asiat voi tietysti olla muiltakin elämänalueilta napattuja. Laitetaan jakoon positiivista energiaa ja katsotaan, miten pitkälle se kantaa ja mitä se saa meissä aikaan? 🙂

Täydentäkää siis seuraava lause:

Parisuhteessani/elämässäni minut tekee onnelliseksi juuri tällä hetkellä se, että ________________________.

Loppuun vielä tämä ihanuus vahvistamaan hyvää fiilistä! (Iskelmäähän se on, voi härregyyd, mummoutuminen on kovassa vauhdissa…)

//www.youtube.com/embed/5AXylS1chdI

Pienistä teoista tulee hyvälle tuulelle, tehkää niitä siis paljon ja nauttikaa siitä tunteesta, jonka toisen ilahduttaminen saa aikaan! Rakkautta pullollaan olevaa viikonloppua! 🙂

 

Kommentit (5)
  1. Mä olen viime aikoina myös ollut hiukan hämilläni siitä, miten vähän parisuhteen ihanuudesta uskalletaan kirjoittaa ja puhua. Ja toisaalta olen ollut kauhuissani, että johtuuko se siitä, ettei ”ihania suhteita” ole muka olemassa?

    Ihmiset puhuvat vaimonsa pahantuulisuudesta, mainitsevat silmiään pyöritellen lapsiperheen arjesta, valittavat miehiensä kaveri-illoista jne. Kukaan ei kerro siitä, että oli ihana romanttinen ilta yhdessä puolison kanssa viikonloppuna tai siitä, että mies yllätti ihanasti siivoamalla.

    Eikö parisuhdetta osata arvostaa, eikö pieniä rakkaus-tekoja huomata vai mikä on vialla?
    Pidetäänkö niitä itsestäänselvyytenä, vai eikö niitä vain oikeasti tapahdu oikeassa elämässä?

    Tuntuu, että monesti ne jotka hehkuttavat rakkauttaan, tekevät sen jollain tavalla ”ylpeilläkseen”? Ja usein juuri näillä ihmisillä kaikki on vai kulissia – pitää näyttää ja esittää jotain, mikä todellisuudessaan heiltä puuttuu.

    Vai ajattelemmeko, ettei rakkaus ole sen hehkuttamisen arvoista? Se olisi surullista.
    Tai vaikenemmeko siksi, ettei suomalainen kateus pääse valloilleen?

    On harmittavaa, että uusista ostoksista hehkutellaan ja urheiluharrastuksista ylpeillään. Kodin sisustaminen on IN ja uusi auto COOL. Mutta parisuhdetta ei kukaan kehu.

    Itse koen olevani suhteessa, joka on täydellinen. Täydelliseen suhteeseen kuuluu myös ne itkut ja tappelut, mutta myös ne iloiset ja onnelliset hetket toisen kanssa. Toisen ja omat huonot puolet, mutta myös ne parhaat. Meillä toiselle ei sanota koskaan ilkeästi eikä nimitellä. Tapellaan kyllä, mutta ei sanota sellaista mikä myöhemmin kaduttaa tai loukkaa toista. Suhteessamme arki on ihanaa: jokainen ilta on ihana, sitä odottaa töissä hetkeä, että pääsee taas toisen kainaloon. Joka päivä sanotaan rakastavamme ja nukkumaan mennään suudellen. Ja jokainen aamu aloitetaan pusulla. Päivät kirjoitellaan rakkausviestejä ja lähetellää ihania s-posteja. Katsotaan leffoja toistemme kainalossa ja kiitetään aina, kun toinen tekee jonkun kotityön. Kauhistellaan, miten tutut puhuvat kumppaneitaan epäkunnioittavasti, tappelevat rumin sanoin eivätkä arvosta sitä mitä heillä on.

    Rakkaus vaatii isoja ja pieniä tekoja. Se on läheisyyttä, luottamusta ja ymmärtämistä. Arki ei vaadi mitään ihmeellisiä tekoja tai osoituksia, kunhan rakkaus on läsnä – Rakkaus riittää, se on ihmeellistä. Yhteistä aikaa pitää vaalia.

    Miksi viikonlopun jälkeen on hienoa kertoa bileillasta, mutta noloa myöntää viettäneensä aikaa oman kullan kainalossa? Eikö se kainalossa kölliminen ole juuri parasta?

    Meillä rakkaus kukoistaa ja rakastan blogiasi, koska näen, että teillä myös!
    Eikä se vauva-arki muuta sitä miksikään, koska tiedostatte sen itse, että teillä on rakkautta <3.
    Vauva-arki muuttaa arkea ja elämää, mutta pääasia, että se rakkaus siellä säilyy. Kun on kiirettä, se rakkaus on juuri niitä pieniä tekoja ja välittämistä. Ja kun sitä osa arvostaa, se rakkaus siellä säilyy.

    Minä olen parisuhteessani ollut jo 15 vuotta ja edelleen olemme kuin vastarakastuneet.
    Kaikkea on näihin vuosiin mahtunut, mutta eniten sitä rakkautta. Ja edelleen siis tulee niitä pusuja joka aamu, ilta ja siinä välilläkin. Ja ne kolme tärkeää sanaa sanotaan ja kuullaan joka päivä, useaan kertaan. Ja toista hehkutetaan ystäville ja tutuille – ja itsekseenkin pohditaan, kuinka onnekkaita olemme ja kuinka tärkeä toinen on. Ja julkisesti pussaillaan, pelleillään ja kuljetaan käsikädessä. Ja ihmetellään, että onko muita tällaisia rakkaus-hulluja?

    Ihanaa, että on.
    Tästä blogista huokuu rakkaus <3!

    1. Kääk, mistä aloittaisin – niin ihana ja pitkä kommentti, että on ihan pöllämystynyt fiilis!

      Ensinnäkin juuri se, miksi on yleisempää moittia parisuhdetta, puhua alentavaan sävyyn omasta puolisosta, valittaa ja ikään kuin mustamaalata toista? Toki voin myöntää heti alkuun, että itsekin olen moiseen sortunut. Ennen. Kun suhde oli huono ja saimme toisistamme esiin vain huonot puolet. Niihin silloin kiinnittikin kaiken huomion ja myös ne jutut peittivät alleen kaikki muut. Mutta eihän se nyt voi olla niinkään, että kaikki suhteet tuolla ovat huonoja ja puolisot vääriä – sen kuvan kun nykyään tuntuu saavan keskustelujen perusteella? Vai voiko?

      Ja mitä ylpeilyfiilikseen tulee, se on suorastaan surullista! Niin monet ottavat toisen puhtaan ilon ylpeilynä. Se on ylpeilyä, jos pärjäät töissä ja haluat hehkuttaa saavutuksiasi. Tai ylität itsesi liikuntaharrastuksella tai vastaavalla. Mistään ei saisi iloita, eikä varsinkaan ottaa kunniaa. ”Ootpa hoitanut upeasti tämän homman!”, ”No enhän mä nyt edes panostanut, toi nyt vaan on tollanen, äläs nyt viitti…”. Tähän meidät on kasvatettu.

      Mutta ah, juuri tuolta se täydellinen suhde täälläkin kuulostaa. Kun on yksinkertaisesti vaan niin hyvä olla toisen kanssa – tekemättä mitään erityistä. On helppoa viettää superkivaa aikaa jonkun superkivan jutun parissa kenen tahansa kanssa, mutta vaatii paljon, että voi olla superkivaa tekemättä varsinaisesti mitään 🙂 Ja juurikin pienillä, arkisilla, rakkauden osoituksilla ja teoilla on se suurin merkitys – ei se, että kerran tai pari vuodessa käydään oikein vimpan päälle syömässä ja tehdään asioita suureleisesti. Ei ne merkkaa lähellekään niin paljoa, kuin ne arkiset teot. Suukot otsalle, hipaisu olkapäälle, toisen kehuminen ja kiittäminen. Ne kantaa pidemmälle, kuin vaikka överikallis syntymäpäivälahja.

      Ah, ihana filis jäi kommentistasi! Kiitos siitä. Mahtavaa lukea tuollaista tekstiä vielä noinkin pitkän parisuhteen jäljiltä – ja mikä mahtavempaa, että koet tästä blogista huokuvan rakkautta samalla tavalla. Merkitsee todella paljon nuo sanat. Kiitos. 🙂

  2. Jep, oikein ihana postaus ja ihania ajatuksia 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *