Onko ystävällisyys niin vaikeaa?

Onko sulla ketään, joka sitten vastapainoksi saa sun olon tuntumaan hyvältä?

Kysyin tuon kysymyksen tänään ystävältäni, kun juttelimme keittiössä kahvikuppien äärellä. Vastassa hiljaisuus, kyynelistä täyttyvät silmät ja se riitti. Tuli tajuttoman paha mieli, sisällä kupli viha ja epäusko – miten ihmiset voi olla niin julmia, ilkeitä, välinpitämättömiä, epäystävällisiä? 

Sanat satuttavat. Suusta pääsevä pilkkaavaan sävyyn sanottu lause voi tuntua itsestä mitättömältä, mutta se voi romuttaa jonkun toisen maailman. Koko maailman, mieti sitä hetki, mitä se todella tarkoittaa. Sanoilla on valtava voima. Sanat voivat saada ihmisen epävarmaksi, ujoksi, surulliseksi, yksinäiseksi. Onko se ystävällisyys, kaunis ele, kehuminen ja ylipäätään mukavana tyyppinä oleminen tosiaan niin vaikeaa? 

Voisiko omaa energiaansa käyttää toisten loukkaamisen sijaan siihen, että saa toiselle hyvän olon? Muutama kaunis sana, hymy, rohkaiseva ele voi olla kaikki mitä tarvitaan rakentamaan rikkoutuneesta jälleen ehjää. Näistä seuraava positiivinen voima ja vaikutus voi olla valtava. Se voi merkata todella paljon, varsinkin hänelle, joka sellaista ei ole tottunut kuulemaan. Kaikissa meissä on paljon hyvää, eikä se liity millään tavalla ulkonäköön, painoon tai mihinkään ulkoiseen tekijään. Jos avaa silmänsä, haluaa katsoa kuoren sisäpuolelle, jättää ennakkoluulonsa kaiken tämän ulkopuolelle, voi vaikka löytää uskomattoman ihanan ihmisen. Aidon, omalaatuisen yksilön, jollaista ei toista ole tämän maapallon päällä. Kuinka mahtavaa se on?

Watercolors_texture_by_EViL_KiTTie_stock.jpg

Jokaisella täytyisi olla ympärillään ihmisiä, jotka nostavat heitä korkeammalle. Tekevät ystävällisiä asioita, auttavat, ovat tukena. Kohtaavat ihmisen aidosti juuri sellaisena kuin hän on ja hyväksyvät sen täysin. Osoittavat sen teoillaan ja sanoillaan, että on kaiken hyvän arvoinen. Jos tiedät jonkun, jolla ei tällaista ihmistä ole lähipiirissään, ole sinä sellainen. Sen lisäksi mitä kaikkea hyvää siitä toiselle seuraa, siitä tulee itselle ihan mielettömän hyvä mieli. Tässä asiassa ei ole häviäjiä, pelkästään voittajia. Jokaisella on mahdollisuus käyttää sanojaan hyvään, joten miksi ei tekisi niin?

you-are-enough.jpg

Sinulle, joka tunnet itsesi toisten sanomisten takia mitättömäksi, rumaksi, kelpaamattomaksi, vähäpätöiseksi tai miksi tahansa muuksi kurjaksi, niin usko pois – olet kaikkea päinvastaista. Olet kaunis, upea, kaiken hyvän arvoinen, mahtava tyyppi, jolla on paljon annettavaa. Olet arvokas ja yksilöllinen. Kenelläkään ei saisi olla voimaa saada oloasi tuntumaan yhtään miltään muulta. Olet täydellinen juuri tuollaisena. Tiedosta se ja luota omaan itseesi.

Sinulle, T, haluan erityisesti sanoa tuon kaiken. Olet täydellinen juuri tuollaisena, kuin olet!

you-are-beautiful.jpg

 

Kommentit (4)
  1. Itekin oon huomannut vaikeina aikoina moni
    ei tue eikä ole läsnä vaikka on ystävä…
    en enää halua olla kenenkään bilekaveri
    tai lainata rahaa jos muuten ei ole kunnolla
    ystävä tai jos ystävyys yksipuolista
    itse koitan pitää yhteyksiä nähdä…

    On parempi omistaa muutama uskottu
    ystävä ,
    jotka todella on sun tukena hyvinä tai huonoina
    hetkinä.
    Myös niin että niihin voi luottaa eikä
    ne puukota sua selkään
    niinkin on käynyt:(.

    Mutta sun kirjoitus oli hyvä
    jokaisella pitäs olla ainakin se yks luottoystävä
    turvallinen olkapää ja satama missä nojata
    Oon onnellinen niistä parista jotka
    mulla on<3.

  2. Ihana sinä, ihana kirjoitus ja ihanaa, että olet taas täällä <3!

    Mä olen kanssa ymmärtänyt tässä vuosien saatossa, miten tärkeää se oikea ystävyys on – sellainen aito, vilpitön. Ja olen huomannut myös sen, että on tosi paljon niitä "pinnallisia" ystäviä: niitä, jotka viihtyvät ympärillä ja ovat mukavia, mutta eivät ole paikalla silloin, kun on vaikeita jaksoja elämässä. Eivät osaa lohduttaa, eivätkä oikeastaan välitä siinä vaiheessa enää.

    Ja olen huomannut myös sen, että siitä tulee niin hyvä mieli, kun saa olla tukena toiselle, olla avuksi – tuoda sen hymyn toisen kasvoille ja siinä samalla omille. Ystävällisyys, se ei tosiaan ole keneltäkään pois, parhaimmillaan se antaa todella paljon, kaikille.

    Mutta kyllä – joskus tuntuu, että se ystävällisyys on toisille todella vaikeaa. Minusta kaikki ystävällisyys, kaikissa tilanteissa tuo vain pelkkää hyvää kaikille osapuolille. Keneltä se muka olisi pois, kenelle se aiheuttaisi haittaa? Ei kenellekään. Silti se valitettavan monelle tuntuu olevan vaikeaa ja unohdettu arvo.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *