Elävien kirjoissa
Sateen jälkeen ilma on happirikas, merituuli tuntuu lempeänä kasvoilla ja mieli on kirkas.
Mökkihöperyys iskee aina flunssassa. Koko viikko on yhtä kauppareissua lukuunottamatta mennyt sisällä nyhvöttäen. Finrexin, tee ja vitamiinit ovat vuorotelleet kupissa. Jalassa on ollut villasukat, päässä hiuksista muodostunut pörröinen keko. Finniloisto on onneksi kadonnut, meikitön breikki ja puhdas ruokavalio ovat tepsineet, halleluja. Hiljalleen alan olla taas elävien kirjoissa.
Tänään tein aamusta 9,8 km lenkin ja nautin joka hetkestä. Sade ja harmaus ei haitannut lainkaan; kiinnitin huomiota lehtien väriloistoon, kastehelmiin nurmikolla ja havupuiden huumaavaan tuoksuun.
Ellei lenkin jäljiltä tule takapakkia, uskaltaudun lauantaina salille. Kaipaan jo niin kovasti hikisessiota tangon alla. Sormet ja varpaat ristiin, että tämä tauti olisi vihdoin tässä.
Mukavaa viikkoa, ihanat! Olkaa ulkona ja nauttikaa luonnosta. Pus!