På sniskan

Lue, lue, lue

Unohdin viime viikolla kansainvälisen lukutaitopäivän, mutta ei liene väärin puhua asiasta myös tänään. Huoli ihmisten lukutaidosta kuuluu jo tulevaan ammatti-identiteettiinikin. Lähes päivittäin törmään – yleensä netissä – kaikenmaailman vouhotukseen ja päivittelyyn, joka kumpuaa siitä ettei osata lukea. Nykyelo on aikamoista tekstien suossa kahlaamista ja uppeluksiin joutuu helposti. Eikä riitä, että tietää sanojen merkityksen, täytyy ymmärtää […]

På sniskan

Luovuttamalla voi voittaa

Älä luovuta! Koskaan ei saa antaa periksi! Höpöhöpö.  Olen elämässäni monesti ollut tilateessa, jossa lopulta paras liikkeeni on ollut hanskat kierteellä tiskiin. Purin hammasta autokoulussa opettajan haukkuessa minua koomapotilaaksi ja itsemurha-ajajaksi.  Könysin ajokokeen vastaanottajan viereen Helsingin Kalliossa kerta toisensa jälkeen ja kosautin haaveeni kortista milloin yksisuuntaiseen katuun, milloin yllättäen nurkan takaa eteen rämisevään ratikkaan. Kuudennen […]

På sniskan

Laiskamato joutui töihin

Paluu Boråsiin tuntui jälleen tervanjuonnilta. Ehdin itkeskellä huoneessani muutaman tunnin ennen kun sain työtarjouksen, josta en oikein voinnut kieltäytyä. Nyt opettelen kahta eri kirjastojärjestelmää ja kahden työnantajan käytäntöjä samalla kun selailen lukuvuoden kurssitarjontaa. Ei ole aikaa ryömiä peiton alle vinkumaan. Kyyneleet kuivukoon tuulessa. Olen todella innoissani ja todella kauhuissani. Kahden vuoden täysipäiväisen opiskelun jälkeen tuntuu […]

PERHE [] Lapset ja lasten tyyli

PERHE [] Lapset ja lasten tyyli

Olen lapseton ja suunnitelmissani on myös pysyä lapsettomana. Seuraavat kymmenisen vuotta nyt ainakin. Mikään ei kuitenkaan estä muodostamasta mielipidettä lasten tyylistä. Varsinkaan kun koetan toteuttaa lilytägijuttusarjaa. Olin itse ysärilapsi, jota puettiin Disney-hahmoin koristelluihin kollariasuihin ja riemunkirjaviin trikoisiin. Oman lapsuuteni Scar-teepaidat ja Pocahontas-leggingsit näyttävät ihan yhtä hirveiltä kuin kammoamani Autot-lippikset ja Elsa-mekot. Tarha-aikojen kuvia katsellessa silmääni miellyttää […]

På sniskan

Lilytägijuttusarja

Blogikriisiä pukkaasi. Kirjoitusaiheiden keksiminen oli hankalaa, koska tuntuu, että kaikki päässäni liikkuva on samaa jurnutusta, jolla kyllästin edellisen blogini yhdeksi haisevaksi kasaksi ulinaa. Tätä blogia suunnitellessani tahdoin ottaa etäisyyttää kaikkeen negailuun. Halusin kirjoittaa kepeän nokkelan ilkikurisesti kaikesta, mitä rakastan, mutta huomasin aloittaneeni blogini myrkyttämisen Boråsvihalla jo toisessa postauksessa. On kai myönnettävä, etten ole uusi eevakolu. Pionit […]

Millaista siellä Tukholmassa on asua?

Millaista siellä Tukholmassa on asua?

Kuulen otsikon kysymyksen vähän turhan usein siihen nähden, että asun 400 kilometriä Tukholman ulkopuolella. Ei sillä, kysymys on ymmärrettävä, koska monelle eteläsuomalaiselle Ruotsi on yhtä kuin Stokis. Ja miksi kukaan muuttaisi Boråsiin? Minunkaan ei todella ollut tarkoitus.  Borås oli se Göteborgin lähellä oleva pikkukaupunki, jossa asui joukko sinne 60-luvulla muuttaneita kaukaisia sukulaisia ja naurettava Pinokkio-patsas. […]