Matka Isokarin majakalle

Isokari on upea majakkasaari Selkämeren kansallispuistossa.

Tämä majakkasaari kätkee sisälleen paljon ihmeteltävää ja 2 yötä kului kuin siivillä! Majakalla voi myös käydä kääntymässä ns. päiväristeilyllä, mutta me halusimme viivähtää pidempään. Luontokohteena tämä majakkasaari on erityisen kiinnostava, koska saaren luontoympäristö on hyvin monipuolinen. Matkaan kuuluu myös opastettu kierros, jolla saa paljon tietoa saaresta ja majakan historiasta. Pääsee myös kipuamaan majakan huipulle maisemia katselemaan. Valokuvia tuli otettua runsaasti, mutta kuvat eivät tee oikeutta tälle upealle paikalle, se pitää itse kokea kaikin aistein.

Kuinka sinne pääsee?

Uudenkaupungin satamasta saarelle kuljettaa sympaattinen m/s Kerttu ja satamassa pysäköinti on maksutonta. Laivamatka kuuluu matkapaketin hintaan ja merimatkaan kuluu aikaan n. 1,5 tuntia.

Tarkempaa tietoa majakasta ja majoittumisesta Isokarin omilta sivuilta:

https://www.isokari.fi/majakka/

Mitä majakkasaarella voi tehdä?

Vierailla majakassa opastetulla kierroksella. 

Kävellä polkuja ja kiipeillä kalloisilla rannoilla. Askelmittariin kertyi n. 15 000 askelta ihan kevyesti.

Istuskella kallioilla ja kiikaroida merelle. Ihanan rauhoittava meren kohina ja luonnon äänet taustamusiikkina. Hiljaisuus on nautinnollista. Meille näyttäytyi merikotka, tuulihaukka, merimetso ja lukematon määrä pienempiä lintuja,joiden tunnistamiseen eivät taidot riittäneet.

Tutustua saaren eläimistöön. Saarelta löytyy myös käärmeitä, mutta ne vilahtavat yleensä nopeasti alta pois, eikä niistä ole häiriötä. Käärmekanta romahti pari vuotta sitten talvella, kun meri nousi tavallista enemmän ja pääsi jäädyttämään käärmeet talvipesiinsä. Lisäksi sammakkopopulaatio kuoli jonkin taudin seurauksena ja käärmeille ei ollut ruokaa saatavilla. Nyt kanta on alkanut elpyä ja me näimme koko reissun aikana 2 kyytä.

Illalla alkaa sirittää hepokattien armeja. Siritys on kuumimmillaan auringin laskiessa. Majakan kirjastossa on luettavissa luontoaiheisia kirjoja, joista saa opiskeltua lisää..

Saarella voi rapsutella lampaita. Saarella laiduntaa kesäaikaan lammaslauma ja niiden aitausten portit pitää muistaa laittaa kiinni. Enää oli jäljellä yksi lammas, joka ei ollut suostunut lähtemään saarelta lammaskuljetuksen yhteydessä. Se oli hieman arka, mutta uskalsi lopulta tulla ottamaan kädestä herkkupaloja…

Keväisin Isokarilta järjestetään hyljesafareita ja hyvällä tuurilla voi nähdä satoja hylkeitä köllöttelemässä tämän hylkeiden suojelualueen kallioilla.

Geokätköjä löytyy neljä kappaletta ja niitä etsiessä saa mukavasti ajan kulumaan. Kaikki löytyivät..Niitä varten pitää rekisteröityä geocatching.com sivustolle. Meillä on jo yli 200 kätköä löydettynä, mutta edellisitä loggauksista on useita vuosia aikaa. Oli hauska jälleen lämmitellä vanhaa harrastusta uudelleen.

Kuvan käppyrämänty ei liity geokätköilyyn eikä ihana luonnon muovaama infinity-uima-allas..

Kasarmiravintola Mainiossa saa syödä herkullista ruokaa ja kyllä tulikin syötyä..

Jälkkäriäkin syötiin..

Muistoja sodasta löytyy myös. Kannattaa ottaa otsalamppu mukaan, niin voi mennä tutkimusmatkalle bunkkereihin.

Illalla voi ottaa kunnon löylyt hienosti remontoidussa ulkosaunassa miesten ja naistenvuorolla. Saunan voi myös vuorkata tunniksi omaan käyttöön ja me käytimmekin tätä mahdollisuutta kumpanakin iltana.

Uiminen. Merivesi oli jo niin kylmää (+10), että uimaan ei tarjettu mennä. Muutama rohkea oli kuulemma käynyt..

Yöpyminen

Hyvät unet tarjosi majakkamestarin talon sviitin sänky. Sviitissä oli kaikki mukavuudet vesi wc:tä ja suihkua myöten. Vesi tulee saaren omasta kaivosta ja on erittäin hyvän makuista juomavettä. Oli ihanaa, kun ei ollut TV:tä hälisemässä ja omasta kännykästäkin latausjohto oli rikki, joten yhdellä latauksella mentiin kaikki päivät.. Tuli pakostakin taukoa nettisurffaamiseen ja sai keskittyä olennaiseen eli rauhoittumiseen ja maisemista nauttimiseen.

Majakan loisto ei häirinnyt yhtään yöllä, vaikka nukuimme tuossa sen alla olevassa punaisessa majakkamestarin talossa. Loisto näkyy  muistaakseni 35 kilometrin päähän merellä.

Menisinkö uudelleen? Ehdottomasti kyllä!