Sana koronakevät on alkanut oikein oksettamaan. En halua enää kuunnella edes uutisia aiheesta. Se on mikä se on ja mitta on siitä jauhamiseen aivan totaalisen täynnä.
Se, miten tämä kevät on itseeni vaikuuttanut, haluan kertoa lisää. Luulisin, että en ole asian kanssa yksin.
Kaikki oikeastaan lähti liikkeelle pääsiäisestä. Ostin herkkuja ja söinkin niitä hyvällä omallatunnolla. Poikkeustilanne vaatii poikkeusruuat. Tämän lisäksi kauppareissu kerran viikossa saa ostamaan vähän ekstraa tavallisten ostosten lisäksi. Kun tietää sen, että pärjää sitten varmasti viikon eteenpäin niillä ostoksilla. Tämä herkuttelun ohella kuitenkin leikkeilin ja jumppasin ahkerasti. Jopa ahkeramminkin, kuin normaalioloissa. Tilanne vain pääsi jotenkin riistäytymään käsistä. Ostin ihania juustoja, sipsejä ja herkkuja. Jopa itselleni karkkia ja suklaatakin. Jäin totaaliseen sokerikoukkuun. Sokeri koukuttaa heroiinin lailla.
Havahduin tähän parisen viikkoa sitten, kun oli vapaata töistä ja oltiin viikko mökillä. Olin siis ostanut mökille Maraboun suklaalevyjä kolme kappaletta, kun ne sattuivat olemaan tarjouksessa. Just. Ajattelin, että niistä jää sitten säilöön mökille herkkuja. (Koskahan nämä herkut on säilyneet kaapissa?) Ja kilin kellit. Eipä jäänyt. Kaikki meni eikä riittänytkään. Kun käytännössä nuolin viimeisiä muruja Daim Maraboulevyn paperista, niin koin pienen piston sydämessäni. Miten tähän on tultu? Miksi ei riittänyt se yksi rivi? Miksi piti viikon aikana ahmia kokonaista KOLME levyä??
Dieetin alkukankeudet
Tästä kaikesta tuskastuneena päätin palauttaa itseni jälleen ruotuun. Maanantaina aloin syödä Nopean aineenvaihdunnan dieetien oppien mukaan, vaikka se tuntui aluksi väkinäiseltä. Makeanhimo oli niin kova, että olisin antanut mitä tahansa edes pienestä palasta jotain makeaa.
Tässä lisää tietoa tästä nopean aineenvaihdunnan dieetistä:
https://www.lily.fi/blogit/paakallokiitaja/nopean-aineenvaihdunnan-dieetti/
Tiistai sujui jo paremmin, vaikka työkaveri oli leiponut raparperipiirakkaa. En ottanut palaakaan, vaikka mieli teki. Piirakan aika on sitten myöhemmin ja kohtuudella.
Keskiviikko oli odottamani proteiinipäivä. Aamulla söin kinkkuleikkelettä+kurkua kolme paksua siivua ja join pari lasia vettä. Pakkasin töihin runsaat eväät:
Aamupalalle: Valkuaismunakas paprikalla ja pinaatilla, juomana yrttiteetä
Lounas: Naudanlihapihvi, pakastevihanneksia (kukkakaali, parsakaali, sipuli, paprika) ja tuoresalaattia (salaatti+paprika+kurkku).
Välipala: Kurkkuviipaleita, sardiinihöystöä (säilykesardiini, sitruunaa puristettuna, chilihauhetta) Näitä n. 1,5 dl
Tuo sardiini oli hyvä lisä!
Keskiviikko sujui ihan mukavasti, kun proteiinipäivänä on aina vähän täydempi olo. Hiilaripäivänä (ma ja ti) nälkä tulee nopeasti vaikka söisi isoja annoksia.. Enää ei tehnyt mieli makeaa ja oli muutenkin tosi hyvä fiilis. Torstaina tein samankaltaiset eväät töihin. Eväät on tämän dieetin A ja O.
Nämä Haylien ruuat on kyllä todella maistuvia ja houkuttelevan näköisiä!
