Olen huomannut, että vanhemmuutta voi aivan mainiosti verrata kulttisarja Star Trekiin. Olen ollut viime aikoina, kuin tutkimusmatkailija tähtialus Enterprisella, joka suunnistaa keskellä läpikäymättömiä korpimaita. Yritän ohjata tätä emoalusta oikealle kurssille vältellen meteorisateita ja vihamielisiä alieneita, mutta aina se ei ole mahdollista. Aluksen ohjaamisesta tekee erityisen hankalaa kommunikaatiovaikeudet ja kulttuurierot miehistön kanssa.

Tähtialus Enterpricen lokikirja, tähtivuorokausi 11032020

Tällä viikolla matkanteko on ollut erityisen hankalaa. Enrerpricen miehistö on kohdannut tunnistamattoman eliömuodon, joka on alkanut levitä hallitsemattomasti. Aluksemme miehistön nuorimmat jäsenet ovat rohkeasti välittämättä tästä uhkasta, sekä hyvin itsepäisesti lähteneet satelliittialuksillansa avaruuteen kohtaamaan tuota uutta eliömuotoa. Heissä on nuorta uhmaa ja kaikkivoipaisuutta, mikä on ilmeisesti ihan luonnollista tuossa iässä ja lajissa.

Nämä miehistön nuorimmat jäsenet ovat aivan eri lajia kapteenin ja förstin kanssa. Se saattaa olla syynä tähän piittaamattomuuteen. Kommunikointi on ollut viimeaikoina hyvin hankalaa ilmeisesti kielimuurin takia. Aluksen johto ei ymmärrä aina puoliakaan siitä, mitä nämä yksilöt yrittävät sanoa. Puhe koostuu yksittäisistä sanoista ja äännähdyksistä, jotka ovat itselle täysin vieraita. Olemme yrittäneet ystävällismielisesti kysellä asioita ja olla läsnä aina aina tarvittaessa, mutta se on ihan merkityksetöntä. Ilmeisesti he kyllä ymmärtävät puheemme, koska tarjotessamme tähtipoletteja, ne aina kelpaavat ja katoavat hyvin nopeasti taskun pohjalle. Sama vika satellittiialusten menoveden suhteen. Kun menovesi on loppu, niin kummasti kyllä tähtipoletit kelpaavat.

Tämän lajin ruokavaliokin on eriytynyt omastamme. Normaaliin ruoka-aikaan heillä ei ole koskaan nälkä ja kaikki aluksen kapyysistä tuleva ruoka on täyttä sittiä. Mitähän sekin sitten tarkoittaa?  Ruoka maistuu erityisesti yöllä. Se kertoo siitä, että heidän elintoimintonsakin ovat täysin eriytyneet omistamme. Tässä voi olla yksi syy siihen, että tämä uusi eliömuoto ei ole kuolettava tälle lajille.

Heillä on myös hyvin erikoiset asuinolosuhteet hyteissään. Olen satunnaisesti hyttien ohi kävellessäni huomannut sieltä aluksen käytävälle leijailevan omituisen hajun. Tästä kiinnostuneena kurkistin tänään toiseen hyttiin sisään ja huomasin erilaisia viljelymaljoja. He yrittävät ilmeisesti kasvattaa omat ruokansa siellä. Löysin nimittäin erilaisissa lasisissa astioissa jos jonkinmoista viljelmää, mutta olisin tarvinnut erityisen suojavarustuksen, jotta olisin uskaltanut niihin koskea. Täytyy palata asiaan kuukauden päästä ja tutkia, mitä siellä on saatu aikaiseksii. Voisin ehkä valmistaa heille siitä oman ruuan? Tämä viljelys kasvaa ilmeisesti myös pimeässä, koska hytin valaistus pidetään hyvin hämäränä ympäri vuorokauden.

Tätä lajia täytyy tutkia lisää ja yrittää saada kommunikaatio toimimaan edes jollain tasolla.

Tässä kaikki tällä kertaa.

Enterprice, Kapteeni

Kuvat Pixpay