Sotkemisen lyhyt oppimäärä

White Trash Diseasen Nata heitti ilmoille kivan haasteen, tarkoitus siis olisi esitellä oma koti just sellaisena kuin se nyt on. Tai no, helppohan se Natan oli. Natan koti näytti ennen siivoustakin siistiltä. Toista se on täällä. Jos joku haluaa oppia sotkemaan, niin tervetuloa oppiin. Ja koska kukaan ei halua, niin ehkä kannattaa tässä kohtaa siirtyä ihailemaan niitä vähän siistimpiä blogikoteja.

No, jos sä kerta vielä oot siinä, niin ole hyvä.

DSC_1025.JPG

Kynttilälyhty kuuluu oletetusti sohvapöydän vakiovarustukseen. Mutta jos haluat hiukan särmää sisustukseen, niin heivaa viereen kynsiviila, harja ja epämääräinen talouspaperimöykky, sekä tietenkin yksi paita. Jos haluat pro-sotkijaksi, niin katso, että sävyt mätsäävät toisiinsa.

DSC_1028.JPG

Jos haluat, että kotisi sotkuisuus välittyy heti ensimmäisellä vilkaisulla, niin sijoita ruokapöytä ehdottomasti näkymään heti ovelta. Tyypillistä tälle tyylisuuntaukselle on jättää sisääntullessaan kaikki mahdollinen avaimista mainoksiin ja jumppamatosta rakkolaastareihin pöydälle odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Halutessasi voit jättää ruokapöydän toisen pään supersiistiksi; tällä keinolla saat kivasti korostettua toisen pään sotkuisuutta. Bonusta saat jättämällä kaikki mahdolliset takit, hupparit ja laukut roikkumaan tuolien selkänojille.

DSC_1030.JPG

Tehtyäsi mille tahansa pöydälle kivan asetelman, esim. lasiesineistä, rupea keräämään asetelman päälle ja ympärille kaikkea pientä kivaa, kuten ruuveja, sytkäreitä ja mehumaija. (Lievennyksenä sanottakoon, että tää pöytä on yleensä oikeesti aina siisti. Syytän remonttia ja sitä, ettei sen takia mikään löydä paikoilleen.)

DSC_1031.JPG

Jos asunnostasi löytyy huone tai tila, jolla ei ole suurempaa tarkoitusta, muista tehdä sille tarkoitus. Yksi erittäin hyvä tarkoitus on käyttää tila pyykinkuivaamiseen, etenkin, jos tilaan on suora näkyvyys muusta asunnosta. Kengät jätetään kätevästi levälleen juuri siihen, mihin satuit ne jaloistasi potkimaan sisälle tullessa. Imuri (jota käytettiin viimeksi kaksi päivää sitten) on myös erittäin mukava lisä muuten tylsään tilaan, etenkin keskellä kulkuväylää. Pro-sotkija pitää imuria täsmälleen samassa paikassa n. kolme päivää, jonka jälkeen joku lyö siihen varpaansa ja imuri siirretään pois kulkuväylältä seinän viereen. Tästä kuluu 1-3 päivää, että joku älyää siirtää imurin oikealle paikalleen komeroon. Oletettavimmin seuraavana päivänä imuroidaan.

DSC_1032.JPG

Tässä esimerkki huonosti koulutetusta pro-sotkijan lapsesta. Matot ovat toki vinossa ja kulmat rullalla, lelulaatikko repsottaa ja lattiallekin on eksynyt pari autoa, mutta missä ihmeessä kaikki muut lelut ovat?! Sänky sentään asiaankuuluvasti petaamatta.

DSC_1035.JPG

Sohvatyynyjen asettelulla saa paljon aikaan. Otollisinta aikaa tähän on, kun vierashuoneessa on ollut yövieras. Unohda kyläilyn jälkeen sohva aukinaiseksi ainakin viikoksi ja anna tyynyjen olla miten sattuu. Kissat ainakin tykkää.

DSC_1037.JPG

Älä ikinä, koskaan, milloinkaan petaa sänkyä.

DSC_1038.JPG

Säilytä päiväpeitettä sen sijaan tuolilla, jolla estetään kissojen pääsy vaatehuoneeseen. Lado samaan kasaan valikoima puolikäyttöisiä vaatteita.

DSC_1039.JPG

(Pro-sotkija siivosi tapojensa vastaisesti keittiönsä välittömästi töistä tullessaan, joten nyt näette vain kevyen ruokailun jälkeisen sotkun.) Älä nyt ainakaan laita sitä karmeeta Angry Birds -mukia tiskikoneeseen samalla muiden astioiden kanssa. Myös leivänmuruilla saa aikaan miellyttävän sotkuisuuden tunteen.

DSC_1040.JPG

Ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä; muista kouluttaa mahdollisesta lapsestasi pro-sotkija heti nuorella iällä. Saatat löytää vaikka mitä ylläreitä sohvan takaa. Hetkeksi jo huolestuin, mutta ehkä mun jälkeläisessä on sittenkin ainesta.

Puheenaiheet Sisustus Höpsöä

Varamummo

Meidän naapurissa asuu Varamummo.

Kun olin lapsi, niin minulla oli useampikin naapurin varamummo. Ihan oikea mumminikin asui meidän kanssa ja hoiti minua päivisin vanhempien ollessa töissä ja isosisarusten koulussa. Toisinaan kirmailin aitojen läpi ja ojien yli naapureille, joista hämmentävän moni oli tällainen varamummo. Joskus autoin haravoinnissa tai vaikka omppujen keräämisessä, joskus vaan juttelin ja pidin seuraa (tai toisin päin), sekä nautin rajattomasti tuoretta pullaa ja kotimehua. Joskus oma mummikin oli mukana, joskus joku muu perheeni jäsen. Mutta edelleen mä muistan, kuinka ihanaa oli pujahtaa sinne varamummolaan höpöttelemään ja kuuntelemaan tarinoita vanhoista ajoista. Aikamoista koko kylä kasvattaa-meininkiä.

Monen kerros-/rivitalovuoden jälkeen mä ajattelin, ettei tällaista varamummo-meininkiä enää varmaan olekaan. Mutta sitten me saatiin sosiaalinen ja ennakkoluuloton pikkumies, ja muutettiin omakotitaloon. Meillä ja naapuritontilla on yhteinen raja-aita, ihan vain sellainen matala puuaita, ilman näkymän peittäviä puskia tms. Toivoimme hartaasti, että naapurit olisivat mukavia, eikä pihalla olisi sellainen olo, että toinen kyttää. Aika pian kävi selväksi, ettei sitä tarvitse pelätä. Naapurimme ovat mitä herttaisin eläkeläispariskunta, joiden kanssa on kiva vaihtaa kuulumisia aidan yli ja joilta saa toisinaan myös hyviä vinkkejä puutarhanhoitoon. Poitsu on myös erittäin innoissaan naapureista. Toisinaan poitsu jopa huutelee naapureille sisältä saakka, ja ihmettelee sitten, miksi naapurit eivät kuule. Pihalla ollessamme poitsu juttelee naapureille myös aidan yli ja ihmettelee, mikäli heitä ei siellä näy.

Viikko, pari sitten naapurin emäntä sitten kysäisi, josko hän voisi tulla poimimaan omenoitamme. Niitä oli jo tippunut jonkin verran maahan, emmekä itse olleet ehtineet keräyspuuhiin, joten ilomielin lupasimme omenat naapurille. Pian hän tulikin sangon kanssa ja sai pojasta oivan apurin. Sama toistui myös menneellä viikolla ja veimmepä me kerran omenoita aidallekin odottamaan. Poitsu on ollut erittäin innoissaan mukana poimimassa ja tämä ei jäänyt naapurin tädiltä huomaamatta. Eilen illalla olin terassilla kastelemassa kukkia, kun huomasin naapurin vilkuttelevan aidalla pussi kädessä. Menin juttelemaan, ja minulle selvisi, että naapuri oli kutonut poitsulle lämpöisen palkkion keräysavusta.

10624519_361564593996113_462982669_n.jpg

En ehkä kestä.

Täytyy varmaan kiikuttaa aidalle joku päivä uusi pussillinen omenoita.

Ps. Onko sinulla ollut varamummoa? Tai onko sinun lapsillasi varamummoa?

Suhteet Oma elämä