Aloin kirjoittaa tätä blogia reilu vuosi sitten. Silloin oli lokakuu ja olin juuri täyttänyt 29 vuotta. Muistan, että viime vuonna lokakuu oli tavallista pimeämpi ja koin oloni väsyneeksi ja stressaantuneeksi. Blogini ideana oli alunperin, että saisin joka päivä kirjoitettua ylös ainakin yhden ajatuksen, joka tuo minulle voimaa ja jaksamista. Huomasin kuitenkin hyvin pian, että kirjoitan mieluummin pidempiä pohdintoja kuin lyhyitä aforismeja. Blogista tuli minulle päiväkirja, joka on toiminut tärkeänä osana henkisen kasvun prosessiani.

Kun katson kulunutta vuotta taaksepäin, olen valtavan kiitollinen ja onnellinen kaikista muutoksista, joita olen kokenut. Ajattelin, että nyt voisi olla hyvä aika tehdä pieni kooste kaikesta siitä, mikä tämän vuoden aikana on lisännyt onnellisuuttani merkittävästi.

1. Hetkessä elämisen taito

Aloin vuosi sitten lukea Eckhart Tollen kirjaa Läsnäolon voima. Tahdoin lukea kirjan pienissä erissä, luku kerrallaan, joten kirjan lukemiseen kului minulla peräti puoli vuotta. Kirjan avulla sain entistä paremmin kiinni kyvystä elää läsnä tässä hetkessä. Nykyään murehdin vähemmän menneitä tai tulevia ja pysähdyn monta kertaa päivässä kokemaan kiitollisuutta tässä hetkessä tapahtuvista asioista. Olen oppinut stressaamaan vähemmän ja keskittymään enemmän siihen, mitä on juuri nyt. Pitkän tähtäimen tavoitteet ovat yhä minulle tärkeitä, mutta en enää revi hiuksiani ja stressaa kuukausia yhden (parin tunnin pituisen) konsertin tai keikan takia, vaan ymmärrän, että tämä hetki on ihan yhtä tärkeä kuin se parituntinen siellä lavalla ihmisten edessä. 🙂 Nautin prosessista ja työskentelyn eri vaiheista, nautin rauhallisesta hetkestä bussipysäkillä, nautin treenaamisesta ja aamukahveista ja kaikista elämän pienistä hetkistä entistä enemmän. Yhä useammin koen, että olen joka askeleella perillä. Kyse on tietenkin prosessista, enkä usko, että tulen koskaan saavuttamaan mitään suurta valaistumisen tilaa, jossa olen jatkuvasti läsnä. Uskon, että kyse on balanssin löytämisestä ja sen hyväksymisestä, että elämään kuuluu myös ne vaiheet, kun aamuyöllä herää työasiat mielessä tai illalla on kotona niin ajatuksissaan, että unohtaa koko ympäröivän todellisuuden. Olen kuitenkin päässyt tosi pitkälle, jos vertaan, missä olin aloittaessani tämän blogin kirjoitusta. <3

2. Kiitollisuus

Noin kuukausi sitten aloin kirjoittaa kiitollisuuspäiväkirjaa. Kirjoitan (lähes) joka ilta ruutuvihkoon sivun verran asioita, joista olen kiitollinen. Päiväkirjan aloittaminen tuntui vähän pöhköltä, mutta olen huomannut, että se on tässä kuukauden aikana tehnyt minusta aika onnellisen. Kun illalla listaa ylös asioita, joista on kiitollinen, on koko ajan enemmän hereillä huomaamaan pieniä kiitollisuuden aiheita. Kiitollinen voi olla mistä vaan; läsnäolosta, ihanista ihmisistä, hymyistä, sadepisaroista, katulampuista, hyvin menneistä opetushetkistä, terveestä kehosta, omasta kodista, hyvästä ruuasta tai ihan vaan hyvästä olosta. Eilen illalla kiitollisuuspäiväkirjaa kirjoittaessani havahduin huomaamaan, miten helpolta kiitollisuuden aiheiden keksiminen tuntuu, kun sen on ottanut joka iltaiseksi tavaksi. Suosittelen tapaa ihan kaikille; tutkitustikin siitä on hyötyä! 🙂 Harrastan kiitollisuuslistojen tekemistä silloinkin, kun huomaan olevani vähän pahalla tuulella, esim. joskus liikenneruuhkassa istuskellessani. Saatan vaikkapa päättää listata 100 asiaa, joista olen kiitollinen – ja joka kerta tällaisen listan miettiminen saa minut paremmalle tuulelle.

3. Egon vallasta luopuminen

Tästä teemasta olenkin jo kirjoitellut mm. täällä. Kuluneen vuoden aikana olen ensimmäistä kertaa havahtunut huomaamaan, miten paljon oma egoni on hallinnut elämääni. Olen määritellyt itseäni mm. osaamieni taitojen, luonteenpiirteiden, työn, lukemieni kirjojen, ulkonäköni tai mielipiteideni kautta. Taas kerran, Eckhart Tollen ajatukset ovat auttaneet minua irtautumaan näistä määrittelyistä ja arvostamaan itseäni ihan vaan ihmisenä. Tämä on tehnyt minut armollisemmaksi myös muita ihmisiä kohtaan. En enää leimaa tai kritisoi ihmisiä esimerkiksi heidän mielipiteidensä tai toimintansa perusteella hyviksi tai pahoiksi, vaan pyrin näkemään, miten arvokkaita yksilöitä me ihan kaikki olemme. Tämä on aikamoinen prosessi, enkä väitä olevani prosessissa vielä edes kovin pitkällä. Kuitenkin tämä on ollut aivan valtava muutos omassa elämänasenteessani. Olen oppinut suhtautumaan itseeni armollisemmin, antamaan anteeksi ja nauramaan itselleni. En enää pelkää epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä yhtä paljon kuin ennen. Vielä on paljon oppimista, mutta koen olevani oikealla tiellä 🙂

4. Unelmointi

Saku Tuomisen kirjan Hyvä elämä, lyhyt oppimäärä luettuani olen alkanut pitää kirjaa omista unelmistani. Minulla on ikkunalaudalla pieni mustakantinen kirja, jonka nostan aina välillä esiin ja kirjaan siihen kaikki hulluimmatkin unelmani. Unelmia kirjatessani en rajoita itseäni ollenkaan, vaan kirjaan vain rohkeasti ylös kaikki mieleen nousevat unelmat.

Niin hassulta kuin tällainen unelmapäiväkirjan pitäminen aluksi tuntuikin, se on jo nyt vienyt minua aika pitkälle. Mm. yksi keväällä syttyneistä unelmistani oli lähteä ulkomaille opiskelemaan laulamista. Kirjasin unelman ylös hetken mielijohteesta, ja jo samana päivänä olin netissä googlailemassa koulutuksen yksityiskohtia. Haave viikonloppukurssista muuttui äkkiä kolmen vuoden koulutukseen ja lopulta jo seuraavalla viikolla olin lähettänyt hakulomakkeen ja laulunäytteen haluamaani koulutukseen – ja viikon päästä sain kirjeen, että olin päässyt sisään! Nyt seuraavan kolmen vuoden ajan lennän kuusi kertaa vuodessa neljäksi päiväksi opiskelemaan laulamista, ja täytyy sanoa, että tuo on ollut yksi elämäni parhaista päätöksistä! Tämä unelma on jo tuonut  elämääni mielettömästi iloa ja ihania ihmisiä ja poikinut samalla monia uusia unelmia; mm. soololevyn, oman toiminimen, uusia lauluoppilaita, omat ihanat toimitilat tulevaisuudessa jne… Vakaasti uskon, että elämässä parhaiten eteenpäin vie rohkea unelmointi ja omien unelmien toteuttaminen 🙂

5. Terveyshifistely

Viimeisen vuoden aikana olen laittanut myös ruokavalioni uuteen uskoon ja alkanut liikkua entistäkin aktiivisemmin. Inspiraatiota olen saanut mm. ihanan Ella Elersin blogista ja Heidi Kuusiston kirjasta Uusi päivä. Olen mm. luopunut valkoisesta sokerista ja syön entistä vähemmän viljatuotteita ja prosessoituja elintarvikkeita. Olen alkanut juomaan joka aamu vihersmoothien ja syön nykyisin entistä enemmän ravintorikkaita kasviksia – ja herkuttelen usein erilaisilla raakaherkuilla. Muutama superfood on myös hiipinyt osaksi ruokavaliotani.

Liikunnan saralla olen siirtynyt työmatkapyöräilyn ja lenkkeilyn lisäksi lyhyisiin ja tehokkaisiin HIIT-treeneihin ja ihanan virkistävään aamujoogaan. Olen aika fiilispohjainen liikkuja ja lyhyen (10min) aamujoogan lisäksi liikuntani on kaikkea muuta kuin säännöllistä. Taidan silti olla tällä hetkellä terveestä ja liikkuvasta kehostani onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin. 🙂

Tuntuu ihmeelliseltä, miten paljon muutoksia voi yhteen vuoteen mahtua. Koskaan aiemmin en olekaan kiinnittänyt yhtä paljon huomiota omaan hyvinvointiini. Täytyy kuitenkin sanoa, että kaikki tämä  lifestylehifistely on tehnyt minusta aikas paljon onnellisemman ja tasapainoisemman ihmisen jo nyt. Ja matka vaan jatkuu! 🙂 Toivottavasti hyvä fiilis välittyy teille lukijoillekin ja ehkä joku saa tästäkin blogista voimia omaan elämään! Ehkä tässä taas pitkän tauon jälkeen tulee palattua kirjoittelemaan vähän useammin 🙂 Ihanaa, kun olette siellä vielä! <3