Tag: nauru

Asenne ratkaisee. Joojoo. Vastoinkäymiset voi kääntää voitoksi. Negatiivisissakin asioissa voi nähdä positiivisia puolia. Vaan kuinka kivusta nautitaan? Tätä mietimme kesällä vaeltaessamme illan viimeisiä kilometrejä jalat hiertymillä. Lihaskivusta nauttii ihan mielellään, koska silloin tietää tehneensä jotain ja kehittäneensä vetelää kroppaansa. Joitain kipuja on helpompi sietää, koska niiden tuloksena voi olla jotain hyvää. Ongelmaksi nousi kuitenkin se, […]

Sinin paisto-ohje: ”Joo se on valmis sitten, kun lieskat tulee uuninluukun raosta”  Mielestäni olen ihan hyvä ruuanlaittaja ja osaan laittaa jos jonkinmoista pöperöä pöytään. Mikä olisikaan pöperöä kuvaavampi sana niillekin luomuksille, jotka syystä tai toisesta eivät ihan näytäkältään siltä, miltä ruokalehden kiiltelevässä kansikuvassa tai ravintolan lautasella. Lauantaina olin osakunnan emännistössä tekemässä vajaalle 40 hengelle kolmen […]

Tämä juttu menee kyllä omaan kategoriaansa kohtaan ”päivän yllättävimmät naurut”.  Metroon yleensä melkein voi luottaa, toisin kuin erääseen toiseen raiteella kulkevaan kulkuneuvoon. Tänään kuitenkin metrokin alkoi reistailla siinä puoli kahdeksan aikaan ja jumitimme väylällä kohti Itä-Helsinkiä milloin missäkin kohtaa aina viitisen minuuttia kerrallaan. Samassa vaunussa oli sitten lievästi humalainen kahden naisen ja miehen nuorehko seurue, […]

Oli tänään vähän sippi olo, mutta päätin kuitenkin jaksaa salitreenin. Olen kuitenkin yhdestä vahingosta, jonka viime syksynä tein, viisastunut. Olin silloin ollut vetämässä ensin lentopallokurssia ja sitten hilppassut omaa treeniä tekemään. Tietenkään en ollut syönyt moneen tuntiin, joten energiat alkoivat olla jo aika nollassa. Ajattelin kuitenkin, että vielä tässä sen verran pinnistetään, että vähän voisi […]

  Tässä haluan esitellä autoiluesimerkin kautta blogini toisen pääteemaan, kömmähdykset, joista saan ammentaa naurua uudelleen ja uudelleen. Autokoulun aloittaminen toi elämääni täysin uuden alan, jonka parissa on jo yksi jos toinenkin moka päässyt tapahtumaan. Ennen kuin kortti edes kiilteli taskussani, olin jo ehtinyt rysäyttää isäni autoon kauniin rutun harjoitellessani peruutusta -suoraan jykevätolppaiseen autokatokseen tietenkin. Olen […]