Autuus nimeltä sunnuntaibrunssi

Tänä viikonloppuna on tapahtunut kaikenlaista. On ollut vähän mönkään mennyt kirjamessumatka, kuntavaalit, ihmeellinen vauva ja brunssi.

Unelmabrunssi veti niin hiljaiseksi, ettei kirjoittaminenkaan oikein luonnistu. Ystävien seuran ja ruuan onnellistamana on hyvä torkkua sohvalla ja kuunnella puolihuolimattomasti vaalituloksia.

Brunssin suuri yllättäjä oli ohrapuuro. Maistoin tätä puuroa ruokamessuilla perjantaina ja se oli taivaallista! Riihipuodin ohrahiutaleista valmistuu puuro helposti. Itse keitin puuron veteen ja lirautin sekaan hiukan kermaa valmistuksen loppuvaiheessa.  Vielä makoisampaa puuroa taitaisi tulla, jos keittäisi sen maitoon.

Ohrapuuro yllätti myös samaan tapaan kuin lumi autoilijat viime perjantaina: ekana vatsaan ahmittu puurokupillinen vei leijonanosan tyhjästä vatsasta. Ei ehkä fiksuin brunssiruoka sittenkään, sopinee arkiaamuihin paremmin.

Brunssailun päätteeksi askartelimme hartaasti korttia toivottaaksemme tervetulleeksi ystäväpiirimme uuden tulokkaan. Sitten tarvoimme jäätävän kaupungin läpi katsomaan kolmen päivän ikäistä ihmistä ja hänen veljeään, joka söi elämänsä ensimmäistä Oetker-pitsaa, tuota jääkarhujen herkkuruokaa. Kertakaikkisen ihana sunnuntai.