Uuden sadon ihme

Kaamosta voi syyttää kaikesta, myös blogaamistiheyden taantumisesta. Eräänä säkkipimeänä iltana paniikki muuttui harmoniaksi ja siirtyi keittiöstä ystävälliseen olohuoneeseen.

En ole vuosiin kajonnut punaviiniin megalomaanisen päänsäryn pelossa. Lähdin Beaujolais Nouveau -iltamiinkinkin sillä asenteella, että saatan maistaa tilkan, mutten enempää. Mutta kuinkas siinä kävikään. Join koko lasillisen! Ja vähän toistakin! Eikä tullut yhtään päänsärkyä!

Nyyttärimeiningillä improvisoitu tapas-pöytä sopi viiniin seuraksi kuin nenä päähän. Kauden erikoisherkkuna tuoreet viikunat, jotka ovat niin kaunista ruokaa, että niitä voisi käyttää annoksissa vain silmien iloksi.

Beaujolaisin ohella illan tähtenä esiintyi eräs kaupungin viehättävimmistä kissoista.