Poitsun ikä tuplaantui

Huh, keskiviikkona tuli jo kaksi kuukautta äitiyttä täyteen! Niin se aika vain juoksee, kohtahan mulla on täällä jo haistatteleva teini kohtelias nuori mies.

Jippo 2 kk muistuttaa vielä joiltain osin aika paljon kuukauden takaista itseään mutta onhan tässä jonkinlaista kehitystäkin tapahtunut. Nykyään Jippo…

…hymyilee ja veikistelee miltei aina katsekontaktin saadessaan

…juttelee sille päälle sattuessaan jo pitkiä tarinoita

…kääntyy selältä kyljelleen aiempaa hallitummin

…ja vatsalta selälleen (mutta se on kuulemma vain refleksi)

…imeskelee nyrkkejään antaumuksella varsinkin nälkäisenä

…kuolaa paljon

…viihtyy vaunuissa ja nukahtaa niihin ulkona minuuteissa

…ei tarvitse tissiä enää ihan niin usein

…pysyy jonkun aikaa tyytyväisenä paikallaan olevassa sylissäkin

…tai lattialla seurustelukaverin läsnäollessa

…nukkuu taas päiväunia

…saa joskus iltamaratonin aikana imettyä tissin tyhjäksi asti (ja vaatii äänekkäästi päästä toiselle tissille jatkamaan)

…on ehkä päässyt pahimmista mahavaivoista

…mutta piereskelee paljon

…löytää äidin katseellaan aina tämän tullessa näköpiiriin

…on edelleen ihana

 

 

Poikansa kehitystä innolla seuraa Paula, joka toisaalta ei malttaisi odottaa seuraavia isoja harppauksia mutta toisaalta kauhistelee ajan kulumista.

Suhteet Ystävät ja perhe

Ristiäiset

kaste.JPG

Niin kuin tarkkasilmäisimmät kenties viikko-ohjelmapostauksen kalenterikuvasta huomasivatkin, Jipon ristiäiset olivat sunnuntaina. Vietimme kastejuhlaa vanhempieni luona lähisuvun voimin, paikalla oli Jipon kummien ja isovanhempien lisäksi vain minun mummini, isoäitini ja kummitätini sekä J:n vaari ja kummitäti. Kastamaan saimme oman vihkipappimme, jota äitini jo kutsui seuraavankin lapsen ristiäisiin…

Tilaisuus oli mukavan kotoisa ja lämminhenkinen, juuri sellainen kuin toivoimmekin. Seremonia aloitettiin Jipon saatua syötyä kylliksi, ja poika jaksoikin hienosti miltei itkemättä koko setin. Välillä piti vähän imeskellä äänekkäästi nyrkkejä ja kastemekon nauhoja ja lopussa tyyppi halusi puheenvuoron, joka kuitenkin huvittavasti katkesi kuin seinään koko seurueen hiljentyessä ja kohdistaessa huomionsa päätähteen. Hauska poika tuo meidän Jippo.

Nimikirjaimiksi pojalle tuli J. M. mutta sen enempää nimipaljastuksia ei blogissa tule esiintymään. Jippo jatkaa lempinimenä edelleen sekä puheessa että täällä, joskin yritän nyt treenata myös tuota oikeaa nimeä, ettei pieni mies mene hämmennyksiin siitä, mikä kumma nimensä nyt oikein onkaan. Tai ehkä menee joka tapauksessa, niin sattumanvaraisesti jomman kumman nimen suustani päästän ja lisäksi käytössä on miljoona hellittelynimeä tuhisijaturskasta jippendaleen.

 

 

Veikeää poikaansa rakastaa Paula, joka ei voi tajuta tyypin olevan jo yli kaksikuukautinen.

Suhteet Ystävät ja perhe