Tää tiistai ollaan vaan ja hengaillaan

Zoologischer Gartenin asemalta lähtevän bussilinja nro 200:n päätepysäkki idässä on mahtipontisesti nimetty Michelangelostrasse Prenzlauer Bergissä. Oletko joskus miettinyt, mitä siellä on? 

No, voin kertoa. Siellä on tämmöistä.

wp_001453.jpg

Niin että miksikö menin sinne? No ihan vaan huvikseen.

Tykkään julkisilla kulkuvälineillä pärtsäämisestä ihan koto-Suomessakin, mutta ulkomailla se on erityisen hauska tapa ottaa ympäristö haltuun etenkin silloin, kun jalkoja pakottaa. Tai ihan muuten vaan. 

Päätepysäkiltä lähdin kävelemään takaisinpäin, ajatuksena käväistä kahvilla jossain ja hypätä sitten paluubussiin. Marketin kainalossa lepäilevä piskuinen lähiöpubi Daniel’s Bistro kutsui minut kitusiinsa ja seuraavaksi huomasin istuvani pöydässä currywurst-lautanen nenän edessä ja juttelevani naapuripöydän mukavan sedän kanssa englanniksi Suomesta ja joulupukista. 

wp_001457.jpg

Wunderschön!

Ja katsokaas tätä saksalaista yrittelijäisyyttä:

img_0363_677x800.jpg

Ehkä maailman sympaattisin parsakoju ikinä.

Palasin lähiöseikkailultani muiden turistien kotoisaan seuraan Alexanderplatzin vilinään. Seuraavaksi huomasinkin olevan rantalomalla.

wp_001476.jpg

Niin mahtava bisnesidea. Kukahan keksisi Lappeenrannassa köijätä rekallisen aurinkotuoleja susirumalle kaupungintalon edustatorille ja myydä siellä kahdeksan euron mojitoja? Lupaan tulla asiakkaaksi. 

Ennen kämpille palaamista päätin vielä jatkaa lupaavasti alkanutta ruokakuvaajan uraa ja nautin inspiraatioksi kukkuralautasellisen kanaa, vihanneksia ja nuudeleita huikeaan kolmen euron hintaan. 

wp_001477.jpg

Odottelen malttamattomana työtarjousta Glorian Ruoka&Viini-lehdestä. Palkan voitte lähettää drinkkilippuina. 

 

Kommentit (5)
  1. Hei! Jos pidät aurinkotuolilla köllöttelystä keskellä Berliiniä, kannattaa kokeilla myös Yaam, ellet ole jo ehtinyt. Todella rento paikka (ja siellä on myös hiekkaa!).

    1. Moi ja kiitos vinkistä, tämähän menee kokeiltavien listalle. 🙂 

  2. TiinaMariN.
    5.6.2013, 11:06

    Joo, varsinkin 14-vuotiaana se oli kova kokemus. Mutta onhan siinä asiallista ajankuvausta ja Berliini-fiilistelyä, joka kolahtaa edelleen.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *