Täällä alkaa silmäpussit kasvaa ja äitiä vähän väsyttää. Vauva alkaa selkeesti reagoida omaan kasvuun ja kehitykseen. 

Ennen nukuttiin yöt mun mielestä tosi hyvin mutta nyt on muutaman viikon ajan herännyt kolmen tunnin välein syömään ja joskus kahdenkin tunnin välein. Ennen meni yöunille vähän ennen 10 mutta nyt on täysin valmis nukkumaan jo kahdeksalta. Ja jos sänkyyn ei sillon pääse on huuto kova. Yöunet kestää 8-9 asti joten vaikka yö menee pätkissä niin ainakin ehdin nukkua monta pätkää.

Yöllä kädet ja jalat huitoo menemään niin, että pauke käy. Välillä menee aika tovi yöllä että uni tulee uudestaan mutta yleensä tutti auttaa ja sen kun laittaa suuhun niin rauhottuu. Tosin välillä huitoo niin että tutti lentää kaaressa lattialla. Nyt on alkanut myös ”liikkua” sängyssä lähinnä juuri tuon huitomisen seurauksena ja sitten vaan kuulen kun pää kolisee pinnoja vasten. Täällä ei saa laittaa sängyn reunoille pehmustetta kun se on tukehtumisvaara. Vasta kun vauva hallitsee päätä kunnolla saisi laittaa pehmusteen. Mun mielestä vauva osaa hyvin kääntää pään mutta olen ymmärtänyt, että on silti liian pieni vielä pehmusteeseen. No mennään maassa maan tavalla vielä hetken aikaa.

Yöllä syö avaamatta silmiä mutta välillä hän herää kun vaihdan vaipan ja on tosi vaikea olla hymyilemättä takaisin vauvalle ja kun hän tahtoisi kovasti alkaa seurustella keskellä yötä. Hymyilen ja kerron että nyt nukutaan. Sitten laitan takaisin omaan sänkyyn. Sinne hän aina hetken päästä uudelleen nukahtaa.

Päivisin on taas tapahtunut edistystä päiväunien kanssa. Meidän pienimies kuka nukkui useimmiten 15-30min kerralla nukkuu nyt jo parit pidemmät päiväunet. Ihanaa!!! Rytmiä ollaan hieman saatu niin, että aamulla ottaa noin tunnin unet ja iltapäivästä saattaa nukkua jopa pari tuntia. Väliin mahtuu sitten pieniä torkkuja. Mä meen useimmiten myös nukkumaan iltapäivästä.

Mä tykkään tehdä asioita aika samalla tavalla joka päivä jos ei ihmeempiä menoja ole. Aamulla ollaan hetki meidän sängyllä ja heräillään uuteen päivään.  Ulosnoustessa vaihdan vauvalle päivävaatteet ja pyyhin kasvot. Sen jälkeen laitan hänet leikkimatolle mahalleen ja samalla syön vieressä oman aamupalan. Tämän jälkeen yleensä höpöttelen ja laulan vauvalle. Hetken päästä alkaakin jo väsyttää ja hän ottaa ekat unet. Välillä nukahtaa helposti ja välillä huudon kera.

Lounasaikaan käydään usein vaunulenkillä. Vauva joko katselee koko ajan tai ottaa pienet torkut. Harvoin nukkuu koko aikaa ihan sama minkä aikaa kävelen. Päivän pisimmät parin tunnin unet nukkuu noin 2 aikaan. Joskus herää kesken unien mutta nukahtaa uudelleen kun laitan tutin takaisin suuhun. Nämä päikkärit laitan vauvan omaan sänkyyn ja verhot huoneesta kiinni. Ääntä saa kuulua ja nukkuu hyvin vaikka vieressä pesukone myllää.

Kehitystä:
– Nyt vauva saa jo roikkuvasta lelusta kiinni ja jaksaa sitä hetken puristaa. Kaiken yrittää myös viedä suuhun. Hampaita tuskin vielä on tulossa mutta kovasti haluaa ikeniä hinkata ja kuolaa jonkun verran.
– Muutaman kerran on kääntynyt vatsalta selälleen.
– Pienen naurun sillon tällöin päästää mutta ei vielä selkeetä naurua. 
– Kovasti ”juttelee” kun hänelle puhuu. 
– Haluaa olla pystyasennossa ja nähdä ympärilleen. Osin ehkä hänelle pientä refluksia ja sen takia viihtyy pystymmässä asennossa ja osin on vaan niin kiinnostunut ympäristöstä.
– Yrittää sylissä ollessa istuvampaan asentoon vaikka eihän pienen kroppa ole vielä valmis istuma-asentoon.
– Mun mielestä osaa valikoida kenestä pitää enemmän ja kenestä vähemmän. Voin olla väärässä mutta toiset saa vaan suurempia hymyjä ja toisten sylissä rauhottuu helpommin. Uusia ihmisiä hämmästelee ja saattaa mennä hetki ennen kuin heille hymyilee.

Semmonen jännä juttu, että vauva ei yhtään tykkää meidän sitteristä. Ollaan kokeiltu eri asentoja siinä, oon laittanut lisää pehmustetta kun se on aika kova ja vaihtanut siinä roikkuvia leluja. Mutta ei niin ei. Alkaa heti itkeä kun laitan siihen, rauhottuu kun leluja alkaa heiluttaa ja hänelle juttelee mutta ei viihdy siinä varttia pidempään. Avomiehen vanhemmat hankkivat myös kotiinsa sitterin ja siinä vauva on ihan tyytyväinen. Tosin siihen ei saa leluja roikkumaan niin ei kovin kauaa itsekseen siinäkään viihdy. Meidän sitteri saatiin siis lahjaksi avomiehen työkaverilta eikä päästy sitä itse valikoimaan. Mulla oli jo valittuna ”unelmien sitteri” ennen vauvan syntymää mutta päädyttiin odottamaan että vauva syntyy. Sitten saatiin tämä nykyinen lahjaksi ja nyt ei enää viitsi uutta hankkia.