Odottelua

Päivät alkaa tuntua hieman pitkiltä nyt kun uusi koti on laitettu valmiiksi eikä joka päivä voi tehdä suursiivousta. Kyllä mä aina jotaa siivottavaa keksin nytkin ja mä en todellakaan ole siivousintoilija.

Mutta kun vauva näyttää viihtyvän masussa erityisen hyvin ja mun iskias estää mua juuri lähtemästä yksin kotoa mihinkään niin jotaa täällä pitää keksiä tekemistä. Mä en myöskään ole varmaan koko elämäni aikana kokannut/ leiponut näin paljoo. En mä mitään kovin kummosta tee enkä edes osaisi tehdä mutta joka päivä jotain.

Teen aina itselleni lounaan ja sitten illaksi ruuan mulle ja avomiehelle. Se oli töissä kertonut, että sitä odottaa melkein joka päivä valmis ruoka kotona niin olivat olleet hieman kade sen työkaverit. Melkein joka päivä siis koska joskus mä en vaan jaksa ja siis teen muutenkin perusruokaa kuten makaronilaatikkoa tai kana ja riisiä.

Täällä uudessa kodissa meillä on vihdoin ihan oikea uuni eikä mikron kokonen pöytäuuni mikä meillä ennen oli. On siis ollut myös ihana tehdä sillä ruokaa ja varsinkin leipoa. Mä tykkään eniten kaikesta tehdä pullaa. Se on aina ollut mulle jotenkin tosi rentouttavaa puuhaa. Multa loppu nyt vaan suomalainen kuivahiiva (juu suomesta asti raahaan hiivaa tänne) enkä oikee ole saanu kunnolla pullaa onnistumaan paikallisella hiivalla. Myös uusi uuni vaati pari erää totuttelua että saan juuri mieleisen kypsyysasteen. Mä olen tehny varmaan kolmen viikon sisään neljä kertaa pullia ja aina vähän erinäkösia tai eri täytteellä.

Lisäksi oon tehnyt suolasia muffinseja, brownieseja, suolasia keksejä… ja kaikkee muuta pientä kivaa.
Osa on onnistunut tosi hyvin ja osa on sitten onnistunut sinnepäin. Onneksi mulla on avomies kuka syö ihan mitä tahansa ja arvostaa sitä, että mä täällä touhuan. Noista suolasista kekseistä tuli tosi hyviä. Ainoa miinus oli se, että innoistuin laittamaan osaan niistä ”pierujuustoa” koska tiedän kuinka paljon joku siitä täällä tykkää. No en mun niitä tarvinut syödäkään mutta kun koko kämppä tuoksu sitten juuri siltä miltä tommonen juusto nyt haiseekin.

Kohta olis kyllä hyvä saada vauva ulos kun tällä leipomismäärällä (ja siis todellakin syön niitä myös) vauva kasvaa vaan turhaa kokoa. Toki yritän hillitä itseäni ettei ihan mene herkuttelu överiksi.

leivontaa.png

Perhe Ruoka ja juoma Raskaus ja synnytys

Vauvakirjan hankinta

Mä halusin ehdottomasti hankkia uudelle tulokkaalle vauvakirjan. Mulla on itsellään ollut ja sitä on ihana lukea ja katsella. Nyt mulla on ollut aikaa kirjottaa ja miettiä kuvia mutta se ei ehkä ole enää ihan niin helppoa kun vauva on täällä. 

Mä mietin pitkään millasen kirjan haluan hankkia. Vaihtoehtoina oli tyylin lisäksi eri kielet. Etsin vaihtoehtoja täältä Ranskasta ja tietenkin siis ranskaksi, Suomesta suomeksi ja sitten vielä englanniksi. Meidän yhteinen kieli avomiehen kanssa on englanti ja sitä kautta päädyin tilaamaan englanninkielisen vauvakirjan. Samoin päädyin kirjoittamaan kirjaa englanniksi, että sitä ymmärtäisi mahdollisimman moni. Oma äidinkieli toki olisi ollut paras mutta sitten mun avomies ei olisi ymmärtänyt mitä siellä lukee ja jos olisin hankkinut kirjan ranskaksi niin olisin kuitenkin kirjoittanut jollain muulla kielellä. Hieman vaikeaa on valita sopivaa kirjaa netin kautta kun ei kunnolla pääse katsomaan mitä sen sisältä löytyy.

vauvakirja.png

Myös kirjan tyyli ja ulkonäkö miellytti mua eniten noissa englantilaisissa versioissa. Etukanteen saa vauvan kuvan ja painettua jalan tai käden jäljen musteella. Ekoilla sivuilla kysymyksiä äidistä ja isästä: missä äiti/isä syntyi, kasvoi, lempiasioita ja kuvia. Lisäksi on aukeama äidille ja isälle yhteisesti: missä tapasivat, ekat treffit, kihlat, häät ja yhteiskuvia. Kirjaan tulee myös äidin raskausajasta: milloin sai tietää, miltä tuntui, kenelle kerrottiin ja kuvia ultrasta. Paljon tilaa myös sille koska kuultiin ekan kerran sydämenlyönnit, milloin tuntui ensimmäiset liikkeet, tyttö vai poika, oliko mielitekoja ja kuva äidistä raskaana.

vanhemmista.png

Perinteisistä jutuista löytyy sukupuu, syntymäaika/paikka/koko,  käden ja jalan jäljet, ensimmäinen kylpy/nauru/sanat ja paljon muuta. Syntymäpäiviä on 5 ikävuoteen asti mutta saa nähdä tuleeko kirjotettua 1v synttäreitä enempää. Lisäksi löytyy ensimmäiselle joululle aukeama. Koska kirja on englannista siellä on myös tilaa koulun aloittamisesta koska siellä mennään jo 4 vuotiaana kouluun. Oikeastaan eka sivu toimii meillä päiväkodin aloittamisessa ja toinen sivu sitten koulua varten.

ensimmaiset.png

Nyt mennään tällä tyylillä ja englanniksi tämän vauvan kohdalla. Jos joskus tulee toinen niin katsotaan saako hän edes kirjaa tai ehtiikö sitä kirjoittaa. Lisäksi kieli on siinä vaiheessa ehkä suomi tai ranska.

Perhe Mieli Raskaus ja synnytys