Mulla oli käynti sairaalalla kätilön tapaamiseen. Tällä kertaa oikein hämmästyttiin kuinka sujuvasti koko visiitti meni. Oltiin jälleen se 30min ajoissa paikalla. Siellä ilmottautumisessa oli tällä kertaa yksi ennen meitä ja se hoitui nopeasti. Kätilöä päästiin tapaamaan 10min etuajassa. Sieltä verikokeisiin mihin niihinkin päästiin aika pienellä odotuksella. Saatiin seuraava aika kolmen viikon päähän jolloin olen käyrillä puolisen tuntia.

Kaikki oli sekä mulla, että vauvalla oikein hyvin. Vauva on nyt täysiaikainen ja saa syntyä millon haluaa. Mielenkiintosta oli se, että kätilö kysyi haluanko imettää ja tähän riitti vastaus kyllä tai ei. Asiasta ei enempää keskusteltu.

Mä olin vielä viikko sitten sitä mieltä, että ei ole mikään kiire saada vauvaa ulos ja viihdyn oikein hyvin raskaana. Mun selkäkipu on nyt pakarassa asti ja kuten jo itse epäilin niin kätilö vahvisti, että iskias vaivahan se on. Liikkuminen alkaa olla vaikeaa kun sattuu ja tuntuu, että oikeapuoli lähtee alta. Maximissaan pystyn kävellä yhtäjaksosesti noin vartin ja pidempi kävely tekee todella pahaa. Nyt oon yrittänyt jumpata ja venytellä mutta vaikeaa kun kaikki tekee kipeää. Eli jos tämä jää vaivaamaan koko loppu raskaudeksi niin toivon, että vauva syntyy mahdollisimman pian.

Mä olen kyllä todella kiintynyt mun masuun ja musta on ihana tuntea vauvan liikkeet. Mä pidän siitä miltä näytän masun kanssa ja mulla on ollut hyvä olla omassa kehossa. Toki haluan jo tavata pienen mutta samalla pitää hänet vielä hetken masussa.

Nyt kun alkaa koti olla järjestyksessä niin ehkä mä vaan keskityn etsimään hyvän asennon sohvalla ja liikkumaan vaan sen minkä pystyn.