Aurinkoinen viikonloppu Normandiassa

Vietettiin pitkä viikonloppu avomiehen vanhempien luona ja tällä kertaa siellä oli myös hänen isän kaikki veljet perheineen. Tapasin ensimmäistä kertaa nyt kaikki sieltä puolelta sukua. Meillä oli oikein ihana ja hauska viikonloppu. Pienenä miinuksena vauvan nuha ja huonosti nukutut yöt. Mulla jo viikon jatkuneet huonot yöt johti migreeniin ja yhden päivän vietin sängyssä pimeessä huoneessa. Onneksi oli paljon apua vauvan kanssa.

Avomiehen äiti oli järjestänyt puuhaa ja yhtenä päivänä lähdettiin kohti satamaa. Siellä noustiin pieneen laivaan ja lähdettiin tutustumaan konttialuksiin. Mulla meni suurinosa infosta ohi kielen takia ja osittain koska vauva ei nyt ollut kovin innostunut istumaan paikallaan rattaissa.

Ulkona kannella tuuli oli liian kova ja siirryttiin vauvan kanssa sisälle. Sieltä ei ihan niin hyvin nähnyt mutta oltiin ainakin tuulelta suojassa. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä noin isoja aluksia lähempää ja nähdä kuinka kontteja siirretään. Pieni fakta: kuljettaja kuka noita kontteja nostaa ja siirtää vaihtuu kahden tunnin välein koska se vaatii niin paljon keskittymistä.

picture2_1.jpg

Suhteet Ystävät ja perhe Lapset Matkat

Vauva update

Mä en edelleenkään saa nukkua koko yötä.

Välillä mä en muista monta kertaa vauvan syötin vai oliko niin ettei vauva syönytkään jossain välissä.

Silmänaluset jatkaa siis tummumista.

Vieläkään en tiedä haluanko lopettaa imetyksen tai kuinka pitkään aion jatkaa.

Nyt alkaa olla jopa kiva olla hetki erossa vauvasta enkä tunne syyllisyyttä siitä.

Niin mitäs vauvalle kuuluu:

Hän sanoo mammam mammamm.

Istuminen alkaa sujua mutta pitää olla varmistamassa koska välillä jätkä päättää tutkia lattiaa lähemmin.

Mahallaan ollessa peruuttaa tai pyörii ympyrää.

Ruoka alkaa maistua pikkuhiljaa mutta vain jos on herkkua kuten banaania tai bataattia.

Hän on hyvin seurankipeä ja haluaa viihdytystä.

Varpaat ovat löytyneet ja menee myös suuhun asti.

Uudet ihmiset hän kohtaa tarkastellen ja harkitsee kenelle hymyilee.

Tykkää toisista lapsista ja eläimistä. Siskon koiraa seuratessa nauroi ihan kunnolla.

Unilelua ei huoli lähellekään ja suuttuu jos sitä yrittää antaa. 

Hän nauraa mitä ihmeellisimmille asioille.

Mielenkiintoinen pieni tyyppi! 🙂

Perhe Lapset Vanhemmuus