Tag: kirjat

Oscar Wilde hioo itsestään täydellistä tullakseen kuolemattomaksi. Lifestyle-bloggaaja Dora kuvaa viimeisteltyjä sommitelmia ja selfieitä saadakseen tykkäyksiä ja kommentteja. Ujo kirjallisuuden tutkija harhautuu kauneutta ja materialismia käsittelevän työnsä äärestä yhä pakkomielteisemmin Doran blogin pariin. Anna-Kaari Hakkaraisen kolmas romaani on hämmästyttävä sekoitus kirjallisuutta ja taidehistoriaa, populaarikulttuuria, brändejä ja blogimaailmaa. Kristallipalatsin (Tammi, 2016) keskiössä on lasinen palatsi, toisaalla vuoden 1851 […]

Kun etsin edelliselle vähän pidemmälle lomareissulle tarpeeksi paksua pokkaria, löysin Akateemisesta klassikon, jonka olin aikonut lukea ties kuinka kauan, mutta jonka olin aina unohtanut. Aavistelin, että Jumalat juhlivat öisin saattaisi osoittautua hypetetyksi, mutta ainakin se riittäisi kahden viikon matkalle, jossa ei ollut tiedossa kuin muutama rantapäivä. Donna Tarttin esikoisteos yllätti iloisesti ja osoittautui nautittavammaksi kuin olin arvannutkaan: kun […]

”Kun kuulin M:n kuolemasta, tajusin olevani maailman toiseksi yksinäisin mies.” Pohdin vuosi sitten, mahdetaanko Haruki Murakamin uutta novellikokoelmaa Men Without Women suomentaa. Asia selvisi sittemmin: tänä syksynä julkaistu Miehiä ilman naisia on nyt ensimmäinen Murakamilta suomennettu novellikokoelma. Teos viittaa nimellään suoraan Hemingwayn samannimiseen, 20-luvulla julkaistuun novellikokoelmaan. Murakamin teoksen miehet ovat yksinäisiä, surumielisiä ja moni heistä on menettänyt […]

Ensin tunnustus: en tykkää räpistä (yritin). Mutta se ei tarkoita, etten voisi tykätä Paperi T:n sanoituksista. Musiikin kuuntelussa on kuitenkin vaikeaa olla huomioimatta itse räppäystä, joten odotin innostuneena artisti Henri Pulkkisen esikoisrunoteoksen julkaisua, jossa voi keskittyä pelkkään sanan voimaan. ”1000 tykkäystä ja yksikään niistä ei oo sultamitä jos elämäni rakkaus lähestyy mua inbox-viestillämuista tarkistaa others-kansio” […]

Kirjallisuudesta löytyy paljon saaria. Jotkut niistä ovat päässeet osaksi Mäntän kuvataideviikkojen oheisohjelmaa. Liisa Ahlforsin teos Yksikään ihminen ei ole saari – tilallinen essee kaunokirjallisista saarista siteeraa tunnettujen kirjojen saarikuvauksia, missäs muualla kuin – saarella.  Ihastuttavasta kirjallisesta teoksesta on saanut nauttia tämän kesän ajan Serlachius-museoiden vieressä sijaitsevalla pikkuisella Taavetinsaarella, jota on ennenkin hyödynnetty kuvataideviikkojen tilana. Matka vie luontopolkua pitkin kirjojen maailmaan, josta ei millään […]

En viime vuonna syystä tai toisesta ehtinyt lainkaan Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalille. Siksi olin päättänyt erityisen painokkaasti osallistua tapahtumaan tänä vuonna. Rajatun ajan vuoksi poimin kaksipäiväisen festivaalin ohjelmasta vain pari mielenkiintoisinta keskustelua, jotka osuivat sopivasti perätysten lauantain alkupäivään. Ensimmäinen keskustelu pyöri vahvasti taiteen ja erityisesti kuvataiteen parissa, kun taiteilija Hanna Saarikoski haastatteli kirjailija-kuvataiteilija Hannu Väisästä. Kävi […]

Juha Itkosen huhtikuussa ilmestynyt romaani Palatkaa perhoset on mielenkiintoinen tapaus. Se on suoraa jatkumoa kirjailijan 11 vuotta sitten ilmestyneelle, runollisesti nimetylle läpimurtoteokselle Anna minun rakastaa enemmän. Uusi romaani vie takaisin samaan maailmaan, tuttujen henkilöhahmojen pariin. Myös näiden elämässä aika on kulunut, mutta vähitellen lukijalle avataan koko tarina alkaen siitä, mihin se edellisessä kirjassa päättyi. Antti Salokoski yrittää […]

Rakkautta & Anarkiaa -festivaali näytti viime syksynä tuoreeltaan amerikkalaisen elokuvan The End of the Tour. Elokuva perustuu toimittaja-kirjailija David Lipskyn muistelmiin vuodelta 2010 ja kertoo mielenkiintoisesta kohtaamisesta. Rolling Stone -lehdelle työskennellyt Lipsky vietti viisi päivää arvostetun kirjailija David Foster Wallacen kanssa Wallacen läpimurtoromaani Infinite Jestin (1996) kirjakiertueella.  The End of the Tour antaa jo paljon viitteitä älykkään ja kompleksisen kirjailijan ajatusmaailmasta […]

Maailma on kylmä ja päähenkilöt kyynisiä tässä lohduttomassa tarinassa nuorista, jotka hukkaavat tulevaisuutensa. Yiyun Litä on verrattu muun muassa Alice Munroon ja Jhumpa Lahiriin. Eikä syyttä, sillä Li kuvaa yhtä arkisesti tavallisen kansan elämää Kiinassa kuin Munro Kanadassa ja Lahiri synnyinmaassaan Intiassa. Jenkeistä en keksi tähän vertailuryhmään mukaan naista tältä istumalta, vaan mieleeni tulee ensimmäisenä Raymond Carver. […]

Olen enemmän koiraihminen kuin kissaihminen, mutta ihailen kissoja. Ihailen, ja vähän pelkäänkin, niiden arvaamattomuutta, jonkinlaista näkymätöntä sidettä luontoon sekä mystiikkaa, joka niiden ympärillä leijuu tai jota ehkä ylläpidetään tarkoituksellakin.  Japanilaisen Takashi Hiraiden pieni ja kaunis romaani Kissavieras kertoo Tokiossa asuvasta kirjailijapariskunnasta. Kolmikymppinen, työhönsä uppoutunut pari saa uuden tuulahduksen arkeensa, kun naapurin siro ja arka kissa Chibi alkaa tehdä vierailuja heidän […]