Vuosi 2023 pakettiin

Suurin seikkailu

Maaliskuun alussa minusta tuli äiti pienelle tytölle ja siitä alkoi ehkäpä elämäni suurin ja onnellisin seikkailu.

Merkittävin opetus

Tämä vuosi on ollut täynnä uuden oppimista ja jouduin miettimään hetken, mikä olisi niistä se kaikkein merkittävin. Väitän kuitenkin, että suurin oivallus on tapahtunut siinä, miten olen saanut takaisin sen levollisen olon, jota minulla ei ole ollut vuosiin. Vaikka olen kiireinen ja väsynyt vauva-arjen keskellä, tunnen suurta rauhaa sisälläni. En koe enää katkeruutta ja kurkussani pitkään jumittanut pala on kadonnut. En ollut edes tajunnut miten paljon lapsettomuus on tuntunut olossani ja vaivannut mieltäni ihan päivittäin. Tuntuu ihanalta olla taas oma itseni ilman jatkuvaa surua.

Koukuttavin sarja

Viimeisimpänä tulee mieleen Kaikenkarvaiset ystäväni (YLE), Maid (Netflix) ja Bonusperhe (Netflix). Myös kaikki Yellowstone-sarjaan liittyvät minisarjat (Skyshowtime) on huippuhyviä! Ollaan katsottu niin paljon sarjoja etten edes muista jokaista.

Paras teko itselle

Ostin itselleni uuden juoksuvalmennuksen ja juoksuhousut talvea varten. Olen todella iloisesti yllättynyt miten hyvin olen päässyt palaamaan juoksun pariin synnytyksen jälkeen. Rakastan sitä!

Ainutlaatuisin hetki

Oman tyttären syntymä. Se oli niin kokonaisvaltaisesti mullistava kokemus, että mieli oli myllerryksessä vielä pitkään sen jälkeen. Maailman parasta oli kokea se kaikki yhdessä mieheni kanssa.

Herkullisin ruoka

Paahtimen kautta käynyt hapanjuurileipäviipale voilla. Muutenkin herkullisimpia hetkiä on olleet kiireettömät aamupalat ensimmäisten päiväunien aikana.

Riemastuttavin muisto

Kaikki puolisoni ja vauvan touhut ilahduttavat. Kun he juoksevat ympäri kotia tai höpöttävät omia juttujaan ja nauravat. Olen yrittänyt säilöä paljon muistoja kuvaamalla ja kirjoittamalla päiväkirjaa. Pieni kasvaa niin kauheaa vauhtia, että tuntuu kuin joistain hetkistä olisi oikeasti jo vuosia aikaa.

Tärkein oivallus

”Se, että jo ylipäätään pohdit jotakin asiaa, osoittaa sinun olevan hyvä vanhempi.”

Upein maisema

Käytiin kesäretkellä Latokartanonkoskella ja luontopolku sen ympärillä oli todella kaunis. Yövyttiin asuntovaunussa kosken lähistöllä muutaman kuukauden vanhan vauvan kanssa ja hän taisi olla ainut joka sai nukuttua.

Vuoden sana

Mielenrauha. Omien ajatusten tyyneys ja hiljaisuus tuntuvat ihanalta. Ei tarvitse koko ajan tsempata, yrittää, pettyä, murehtia tai surra.

Mieleenpainuvin retki

Metsäretket lähiseudun laavuille. Pienin oppi hienosti kulkemaan mukana kantorepussa ja eväät olivat herkullisia. Näitä hetkiä toivon myös tulevaan vuoteen lisää.

Innostavin harrastus

Neulominen. Olen hurahtanut siihen jotenkin taas ihan täysin. Tyyli on ehkä vähän muuttunut ja kaarrokeneuleista on ollut taukoa (en silti väitä etteikö niitäkin malleja olisi odottamassa iso pino). Olen neulonut vauvalle paljon kaikkea, mutta esimerkiksi nyt puikoilla on ihana pussihihainen mohairneule ihan itselle.

Uusi taito

Vauvan hengissä pitäminen. Se onkin vienyt suurimman osan energiasta ja uuden oppimiselle ei ole ollut yhtä paljon tilaa kuin ennen.

3 asiaa joista olen kiitollinen

  • Vauvani syntyi terveenä ja kaikki on sujunut hänen kanssa hyvin.
  • Omat jutut ja harrastukset eivät kadonneetkaan äitiyden myötä.
  • Perheeni saa elää turvassa. Maailmalla tapahtuu kauheita asioita koko ajan, joten tämä ei ole mikään itsestäänselvyys.

3 asiaa joissa onnistuin

  • En haluaisi kehuskella, mutta hitto soikoon aloitin uravalmennuksen 3kk ikäisen vauvan kanssa, luin insinöörimatikkaa, suoritin pääsykokeen ja sain opiskelupaikan. En uskonut, että aivoistani olisi siihen.
  • Olen tehnyt lähes kaikki vauvan hankinnat käytettynä. Erityisesti vaatteita on ihana etsiä hänelle lastenkirppiksiltä.
  • Olen imettänyt tytärtäni kaikki nämä kuukaudet ja tehnyt ihan valtavan työn sen onnistumiseksi. Se ei ole nimittäin ollut mitenkään helppo taival.

3 pettymystä

  • Kovat oli luulot alkukesästä, mutta aikaa ei tänäkään vuonna jäänyt kasvimaalle yhtä paljon kuin kuvittelin.
  • Alkukeväästä toiseen jalkaan kehittyi laskimotukos. Sen hoitaminen oli kamalaa, mutta onneksi tukos jäi pinnalliseksi.
  • Olin pettynyt, että synnytys piti käynnistää ja se kesti pari päivää. Kivunlievityksestä ja valvomisesta johtuen tuntuu, että oman lapsen ensimmäiset päivät ovat ihan hämärän peitossa. Babyblues iski myös melko kovin.

3 vuoden parasta päivää

  • Vauvan syntymä.
  • Ensimmäinen äitienpäivä.
  • Kun sain tietää saavani opiskelupaikan.

3 asiaa jotka tekisin toisin

  • Kyseenalaistaisin synnytyksen käynnistämisen tarpeellisuuden.
  • Ottaisin enemmän selvää vauvan imetyksestä ja unesta jo etukäteen. Siinä on kaksi todella vaikeaa aihetta vauvavuoteen ja useamman kerran olen löytänyt itseni googlaamasta mitä ihmeellisimpiä asioita. Molemmat ovat onneksi sujuneet hyvin kaikesta stressaamisesta huolimatta.
  • Pitäisin itsestäni parempaa huolta. Eteenkin syömisen, liikunnan ja levon kannalta.

3 asiaa joita en osannut odottaa

  • En ole tajunnut miten nopeasti vauvat kasvavat ja kehittyvät!
  • Vertaistuen tärkeys vauva-arjessa. Tykkään todella, että meillä on ryhmä joka voi missä tahansa asiassa tukeutua toisiinsa ja nähdään aktiivisesti.
  • Että pääsin niin nopeasti polkujuoksemaan eikä se ollutkaan ihan maailmanlopun menoa.

 

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo

Pieni tehtävälista joulunodotukseen

Tänä vuonna joulu tulee nimittäin siitä, kun voin nuuskia vauvani tukkaa aamuisin samalla kun katsotaan yhdessä joulukalenteria.

On hassua miten paljon asiat voikaan muuttua vuodessa. Viime vuonna tähän aikaan seurasin tiiviisti perinteistä to do-listani eri vaiheita, tein kransseja ja koristeluita ja suunnittelin kattausta sekä ruokia aatoksi. Sellainen olen ollut aina. Haluan, että jouluksi siivotaan paremmin, koti koristellaan kauniiksi ja tarjoiltava ruoka on ensiluokkaista. Nyt siihen ei ole ihan niin paljoa aikaa ja energiaa. Olen ollut ihmeissäni, miten vähän olen stressannut asiasta. Tänä vuonna joulu tulee nimittäin siitä, kun voin nuuskia vauvani tukkaa aamuisin samalla kun katsotaan yhdessä joulukalenteria. Leivotaan piparkakkutalo tai ihmetellään kuusenkynttilöitä. Kun saan paketoida illalla hänelle lahjan ja laittaa sen visusti talteen vaatekaapin perälle. Ei olekaan tärkeintä asetella koristeita millintarkasti takan reunustalle.

Meillä on pieni to do-lista joulunodotukseen ja sen tarkoitus on vain ja ainoastaan muodostaa kivoja uusia perinteitä yhdessä lapsen kanssa. Tuntuu ihanalta alkaa rakentaa sitä oman perheen joulua. Sellaista jossa asiat ovat tuttuja ja turvallisia vuodesta toiseen. Itse muistan omista lapsuudenjouluistani parhaiten ne tavalliset ja arkiset joulupuuhat. Ja olen nyt aikuisena tajunnut, että kaiken sen joulun taian takana olikin oma äiti, joka halusi luoda lapsilleen joulun.

Ostetaan kuuseen koriste. Joka vuosi ostamme vauvalle yhden oman koristeen kuuseen. Pikkuhiljaa niistä alkaa kertyä kaunis ja mielenkiintoinen koristelu ja kuuseen tulee vähän eloa identtisten pallojen sijaan. Tämän vuoden joulukoriste on huopainen nalle, kaveriksi viime vuoden pingviinille. Vielä saan valita koristeen vauvan puolesta, mutta saa nähdä mitä leivänpaahtimia kuusesta jatkossa löytyy kun hän pääsee itse puikkoihin.

Vauvojen joulujuhlat.Toivon, että voidaan pitää vauvakavereiden kanssa jatkossakin pienet joulujuhlat, jossa vaihdetaan lahjat ja vietetään aikaa yhdessä. On niin ihanaa, että meillä on sellainen porukka, jonka kanssa puuhaillaan aktiivisesti. Toivon, että nämä kaverit pysyvät mukana koko lapsuuden ajan ja ehkä pidempäänkin.

Joulutapahtuma. Käydään katselemassa tunnelmaa esimerkiksi myyjäisissä tai jossakin pienessä oman kylän tapahtumassa. Tänä vuonna osallistutaan ainakin perhekerhon joulujuhlaan ja pienten lasten joulukirkkoon. Myyjäisissä olisi kiva käydä myös pyörähtämässä.

Pieni siivous päivässä. Muistan itse lapsuudesta sen, miten tärkeää oli hinkata koko koti säihkyvän puhtaaksi. Haluan itse opettaa lapselleni vähän rennomman asenteen. Siksi teemmekin joka päivä jonkin pienen kotityön pois alta. Tähän toimii ihan valtavan hyvin siivousjoulukalenteri. Sen voi tehdä itse tai sitten voi seurata somesta esimerkiksi @boniasiivous suunnittelemaa valmista joulukalenteria. Ei tunnu joulusiivous yhtään niin raskaalta kun tekee siitä vartin homman joka päivälle. Niinpä ennen aattoa riittää vain tavallinen viikkosiivous.

Metsäretki. Tänä vuonna meillä on muovikuusi. Laitoimme sen heti joulukuun alussa piristämään olohuonetta, mutta ei se silti ole ihan aidon veroinen. Jouluvalmisteluihin kuuluu silti pieni metsäretki eväiden kera ja samalla pääsen hakemaan havut kranssiin ja maljakoihin. Niiden tuoksusta tulee se aito joulun tunnelma. Ja ehkä sitten taas kun kuusi ei ole jatkuvasti vaarassa, voidaan vaihtaa se oikeaan.

Jouluikkuna vauvalle ja nisset. Kirjahyllyyn on alkanut rakentua jouluikkuna, jota vauva käy kiinnostuneena katsomassa joka päivä. Lasin takana tontut pysyvät turvassa tahmaisilta käpäliltä ja koko joulukuuksi riittää seurattavaa. Otan perinteiset nissetontut esiin pari viikkoa ennen aattoa ja olen ajatellut että tulevina vuosina ne saattavat puuhailla kotonamme jotain hauskaa yön aikana. Nyt vauva on kuitenkin vielä liian pieni tajuamaan moisia juttuja.

Joulukalenteri. Vauvalla on äitini ompelema iso tonttu joulukalenterina ja hän oppi hyvin nopeasti sen, että yhdessä taskuista on maissinaksu. Lisäksi katsomme aamuisin telkkarista Tallipihan joulua. En ole vuosiin seurannut joulukalentereita, mutta nyt se tuntuu aika liikuttavalta oman lapsen kanssa. Tämän vuoden versio on aika sympaattinen.

Joulukortteja. Haluaisin jatkaa itse joulukorttien tekoa tulevinakin vuosina, mutta tänä vuonna turvauduin nappaamaan vauvasta tonttukuvat ja tilasin kuvakortit netistä. Olisi kiva tehdä tulevaisuudessa kortteja yhdessä.

Piparitalo. Tämä on itselleni aika uusi juttu, sillä en ole tehnyt piparitaloja vuosiin. Tänä vuonna päätimme kuitenkin kokeilla miten niiden väkertäminen sujuisi. Talot odottavat vielä koristelua, joka on itsenäisyyspäivän hommia.

Perhe Oma elämä Vanhemmuus