Häähulinaa Kaapelitehtaalla

IMG_5818.JPG

IMG_5804.JPG

IMG_5820.JPG

IMG_5823.JPG

IMG_5825.JPG

IMG_5828.JPG

IMG_5855.JPG

IMG_5859.JPG

Käytiin kaasojen kanssa katsastamassa Kaapelitehtaan Love me do-häämessut ja voi vitsi  mikä määrä siellä oli kaikkea ihanaa hypisteltävää. Näytteilleasettajien joukosta löytyi ihan kaikkea mekoista, polttariohjelmaan ja kutsukorteista kattausideoihin. Meillä meni messuilla useampi tunti kun kolusimme kaikki mahdolliset jutut läpi ja osallistuimme tietysti myös jokaiseen arvontaan. Itselle jäi messuilta monenlaisia ideoita säästöön ja kaasoille taisi jo siinä hulinassa löytyä mekotkin. Väri aiheutti hieman päänvaivaa, sillä itselleni on ollut jotenkin alusta asti vahvana vaihtoehtona, että häissämme on viininpunaista. Nyt kun siskoni sovitteli useampaa pukua, myös tummansininen näytti ihanalta. R:n kanssa palaveerattiin vielä illalla asiasta ja taidamme kuitenkin pitää kiinni viininpunaisesta väristä. Messuilla oli useammassa pisteessä käytetty paljon ihailemiani eucalyptuksen oksia, joita toivoisin meidänkin kattauksesta löytyvän ainakin jossain muodossa. Esillä oli paljon myös puisia laatikoita, jotka sopisivat hyvin juhlatilan koristeluun ja esimerkiksi viinitonkkien korokkeiksi. Bongasin myös useamman nakukakun ja olin entistä tyytyväisempi, että pitopalvelun kanssa valittiin myös meille naked cake-tyyppinen suklaakakku. Messuilta löytyi tosi paljon samoja juttuja, joita olen miettinyt meidän syyshäihin ja oli onni, että nämä messut olivat myös syksyllä, joten esillä oli paljon syksyisiä astelmia, tummia värejä ja erilaisia valoja. Oli tosi kivaa viettää tyttöjenpäivää messuhulinoissa. Menemme R:n kanssa vielä yhdessä tammikuussa Turun häämessuille Logomoon ja toivotaan, että sieltä löytyisi ainakin sormus. Love me do-messuilla minuun iski ensimmäistä kertaa kunnolla se ajatus, että hei, minähän olen tässä se morsian, vihdoinkin! <3

Muoti Rakkaus Ystävät ja perhe Trendit

Laiskaakin laiskempi viikonloppu

IMG_5707.JPG

IMG_5709.JPG

IMG_5670.JPG

IMG_5682.JPG

IMG_5711.JPG

Meidän viime viikkoiset vaellus-suunnitelmat vaihtuivat kotoiluun kun R imaisi itseensä syysflunssan. Ei ollut mitään järkeä lähteä nenä vuotaen rämpimään lähes 30km pituista metsäreittiä. Kotihiirenä asia ei harmittanut minua kyllä pätkääkään. Oli aikaa syödä pitkä ja hidas aamiainen, juoda lämmintä kaakaota ja mikä parasta, kömpiä sen jälkeen vielä takaisin sänkyyn lukemaan. Kuljimme koko viikonlopun villasukissa ja katsoimme hölmöjä tv-ohjelmia kylki kyljessä. Viikonlopun ainoa liikuntasuoritus oli 5 km pyörälenkki ja sekin oli irtokarkkien hakureissu.

Sunnuntain ihailin parvekkeelta syksyisiä maisemia ja viimein tajusin, että nyt on ihan oikeasti jo lokakuu ja kohta tulevat pakkaset. Kesätöiden jälkeen aika on mennyt tosi vauhdilla ja kohta alkaakin taas joulun valmistelut. Olen oikea vilukissa ja suoraansanottuna hiukan jo huolettaa miten selviän taas kylmästä ja pimeästä talvesta, kun sormet ja varpaat ovat ympäri vuorokauden jäässä. Olen onneksi hamstrannut lämpimiä neuleita, muhkeita kaulahuiveja ja pitkiä villasukkia kaapit täyteen. 🙂

Tälläiset rauhalliset viikonloput ovat parisuhteen kannalta kultaakin kalliimpia, että jaksaa sitten taas kiireessä kahlata läpi arkipäivien. Se , että on oikeasti läsnä ja on aikaa kuunnella toista.  Meillä kun arkena on jos jonkinlaista menoa ja harrastusta.

 

Vauhdikasta viikkoa!

Annika

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään