On aika koota nippuun taas tämän kasvukauden onnistumiset ja kehityksen paikat. Syksyisinkin puutarhassa on paljon touhuttavaa, mutta yksi sen ajanjakso tulee päätökseen, kun kasvihuone ja perunamaa tyhjenevät. Meillä on maassa vielä yksi rivi perunoita, porkkanaa ja punajuuria. Niistä suunnittelin tekeväni nyt syyskuussa uunikasviksia lihapadan kaveriksi. Se on nimittäin yksi takuuvarma lohturuoka hyggeilykaudelle. Viimeistään, kun viimeiset kasvikset on nostettu säilöön, maa möyhennetty talvea varten ja työkalut kerätty taas pihavajaan, on hyvä miettiä jo vähän tulevaa. Olen kokenut tosi hyödylliseksi, että kirjaan edelliseltä kaudelta ylös parhaat ja surkeimmat puutarhakokeilut. Aikaisempia puutarhapostauksia ja menneiden vuosien touhuja pääsee lukemaan avainsanojen puutarha– osiosta.

Ruusut

Kukka ja kuokka- podcast. Tämän vuoden puutarhakuulumisista ei voi puhua ilman, että jättäisi mainitsematta kyseisen podcastin, josta sain ihan valtavan hyviä vinkkejä koko kasvukaudeksi. Podcastista on jokin aika sitten alkanut uusi kausi, jossa on muuten kaikkea ajankohtaista puutarhan syksyyn. Kevään ehdoton suosikkivinkkini oli kaupan basilikan latvominen ja istuttaminen. Sain aika monta uutta basilikaa yhdestä vaivaisesta nipusta.

Inkisten puutarha Paattisilla. Siellä on yksinkertaisesti kaikkein parhaimmat kirsikkatomaatintaimet, jotka ovat makeita kuin karkit ja kasvaneet aina huimaa satoa. Kesän korvalla siellä on suorastaan vaarallista käydä, kun aina tekisi mieli kantaa kotiin kaikkea ihanaa kukkasista yrtteihin. Ratkaisin tämän pulman siten, että kävin puutarhalla aina polkupyörällä ja sain ostaa sen verran istutuksia, mitä pyöränkoriin kerralla mahtui. Melko hyvä diili, vaikka itse sanonkin. Kurkkujen ja tomaatin taimet valitsin mitä suurimmalla hartaudella.

Kavihuoneen muutto. Kasvarin uusi paikka oli onnistunut. Siirsin sen oven osoittamaan pellolle päin ja varjostaminenkin on helpompaa, kun aurinko kiertää kasvihuoneen sivusta. Paahteinen paikka on joka tapauksessa ja esimerkiksi tomaatin lehdet kärventyivät alta aikayksikön, kun lämpötila huoneessa nousee huolimatta siitä, että ovi ja kattoikkuna ovat auki. Tähän en ole keksinyt mitään ratkaisua ja olen napsinut kuivat lehdet yksitellen pois. Harmillisesti meidän pihamaalla ei ole varjoisia paikkoja tarjolla.

Karhunvatukka viihtyy missä vaan. Luulin ensin että pieni karhunavatukan taimi ei lähtenyt kasvamaan, kun istutin sen edellisenä kesänä kukkapenkin reunaan. Nyt tänä vuonna kasvi onkin vallannut jo kolmasosan penkistä! Marjaa en saanut vielä tänä vuonna, mutta luulen, että ensi kesänä voin vihdoin laittaa aamupalan päälle tuoreita vattuja suoraan puskasta. Karhunvatukka on aika kallis marja kaupasta ostettuna, joten mielestäni oli kiva istuttaa sitä puutarhaan. Se on myös todella kova leviämään eikä vaadi minkäänlaista erityiskohtelua.

Salaattia ja  kesäkurpitsaa tuli taas yli oman tarpeen. Niitä sai olla syömässä koko ajan ja luulen, että ensi kesänä vähemmän on enemmän. Nytkin istutin vain kaksi kesäkurpitsaa lavaan, mutta kun niistä kerran alkaa puskea satoa, lopputulosta on mahdoton kontrolloida. Ja mikä siinä onkin, että kun on suunnitellut kasvattavansa ohuita kurpitsoita vielä ihan pikkuriikkisen, seuraavan yön aikana ne ovat kasvaneet kauheiksi mötiköiksi ja painavat monta kiloa. Yhdessä yössä! Salaatti olisi kannattanut ehkä noukkia talteen jo aikaisemmin, sillä sitäkin istutin vähän liikaa. Niitä pieniä lehtiä ei heti vain raaskisi ottaa penkistä käyttöön. Lopputulos oli valtava salaattimeri, joka osittain kasvoi jopa liian suureksi. Siemensekoituspussit olivat oikein onnistunut valinta ja niistä sai monenväristä salaattia pöytään.

Risut

Vihannespunkkeja kasvihuoneessa. Mikään ei ole raivostuttavampaa, kuin löytää pieniä seittejä kurkun lehdistä. Yleensä vihannespunkki alkaa ilmoitella olemassaolostaan, kun lehdet alkavat kellertää, mutta siinä kohtaa kun tilanteen huomaa, on usein jo liian myöhäistä. Onneksi tänä vuonna punkki tarttui kurkkuihin vasta ihan kasvukauden lopulla ja sato saatiin talteen. En ole huomannut, että mäntysuovan suihkimisella olisi kovinkaan paljon hyötyä, vaikka sitä suositellaan punkkien häätämiseen. Paras tapa välttyä näiltä ikäviltä vierailta, on muistaa tarkastella kasvustoa koko kauden ajan, jotta punkit huomattaisiin ajoissa. Myös kasvihuoneen pitäminen mahdollisimman kosteana, ehkäisee punkkeja (mutta riesaksi saattaa tulla härmää). Vihannespunkkien valtaama kasvi pitäisi raaskia vain poistaa suoraan, ettei se ehdi levitä muihin. Tämä on itselleni yllättävän kova paikka, koska rakastan kaikkia kasvihuoneen asukkeja ja kukaan ei kasva siellä turhaan. Vihannespunkkeihin voidaan käyttää myös petopunkkeja, mutta siihen asti en ole omassa taistelussani niitä vastaan vielä päätynyt. Olen kokeillut häätöön myös Carbon kick booster-nimistä torjuntasuihketta, jota käytetään luomuviljelyssä (näin ollen olen kuvitellut sen olevan turvallinen torjunta-aine).

Vesimeloni ei pölyttynyt. Ensimmäisen vuoden vesimeloni taisi olla puhdasta tuuria ja ilmeisesti niiden kasvattaminen on suuri taidonnäyte ja oma onnistunut yksilöni kasvoi ihan vailla hoivaa ja huolenpitoa. Tänä vuonna lähdin kasvukauteen samalla varmuudella ja olikin pieni pettymys, ettei yhtään melonia ilmestynyt. Istutin siemenestä kasvaneen pienen taimen kasvihuoneeseen ja se teki kyllä moni kukkia, mutta ilo oli lyhytaikainen.

Valkosipulit epäonnistuivat. Tai ne oikeastaan vain katosivat kasvukauden aikana. Varret näivettyivät olemattomiin, eikä istutuskohdasta löytynyt minkäänlaisia alkuja. En oikeastaan edes tiedä mitä tein niiden kanssa väärin, mutta asiaa pitää vähän tutkia ensi kesää ajatellen. Puna- ja keltasipulit kasvoivat onneksi pulleiksi.

Onneton omenapuu. Sellaiseksi olen sen nimennyt. Parka kasvaa yksinään ja on jatkuvasti pellon reunassa tuulen riepoteltavana. Olen istuttanut sen jo kolme vuotta sitten, mutta minkäänlaista kasvua tai kehitystä ei ole havaittavissa. Viime vuonna se teki kauhean määrän omenoita, vaikka onkin tuollainen vaivaiskoivu. Luulen, että se olisi pitänyt alun perinkin istuttaa suojaisampaan paikkaan ja sille tekisi varmasti hyvää, jos sillä olisi toinen puu pölyttäjäkaverina. Harmillista, sillä se on suosikkilajikkeeni Valkea kuulas.

Oivalluksia

Herneet voivat tehdä kaksi satoa. En ole tiennyt aikaisemmin, että jos on riittävän lämmintä, herneet voivat tehdä kaksi satoa. Jokin meidän silpoyhdinherneitä silti vaivasi, sillä kuori oli tosi tiivis ja se ei auennut kauniisti poksahtamalla, vaan herneet piti kaivaa kuoresta esiin yksitellen.

Kerää tankoparsat riittävän ajoissa. Nyt kun parsanjuuri on kasvanut puutarhassa jo neljä vuotta, voin alkaa vihdoinkin kerätä satoa. Tankoparsat ovat kuitenkin vähän samanlaisia kasvamaan kuin kesäkurpitsat ja ne saattavat jo yhdessä yössä venähtää yli mittojensa. Aikainen lintu parsan nappaa ja ne kannattaakin näköjään kerätä heti, kun näyttävät vähänkään sopivilta. Tänä kesänä kävi tietysti niin, että ne jäivät taas koristeeksi, kun ehtivät kasvaa vahingossa liian pitkiksi.

2,5kg siemenperunaa riittää. Olen ostanut varmaan joka vuosi 5kg pussin siemenperunaa ja joka ikinen kerta siitä riittäisi toinen samanmoinen määrä istutettavaksi. Peltoni on tosi kompakti, joten tuo puolikas määrä riittää jatkossa ihan hyvin. Olen onneksi saanut lahjoitettua käyttämättömät perunat eteenpäin. Istutan yleensä vain Annabellea, sillä edesmenneen isoisäni mielestä, se on ainoa oikea peruna. Hänen opissaan olen kasvanut enkä osaa valita muuta lajiketta.

Porkkanat ja punajuuret viihtyivät kasvilavassa. Sain ison nipun porkkanoita ja paljon pulleita punajuuria, kun istutin siemenet tänä vuonna kasvilavaan. Tein tieteellistä koetta ja istutin myös pienen määrän siemeniä suoraan maahan ja siellä ne kasvoivat selvästi hitaammin ja olivat pienempiä. Taidan jatkossakin istuttaa ainakin porkkanat kompostimultaiseen lavaan.

Lisää pensasmustikoita. Pari vuotta vanhat puskat eivät ole tehneet vielä yhtään satoa ja luulen, että tämä juontaa juurensa siitä että niitä on liian vähän. Pölyttymisen kannalta on aina parempi, mitä enemmän mustikoilla on kavereita. Taidan siis ostaa niitä vielä pari taimea lisää. Täytyy tosin tutkia, voisiko myös karhunvatukka toimia pölyttäjäkaverina mustikalle, koska ne kasvavat penkissä lähekkäin. Meillä sattuu olemaan kodin lähistöllä ihan mahtava marjatila, josta voi kerätä talteen niin vadelmat kuin pensasmustikatkin, joten en ole nähnyt omien marjapuskien eteen vielä kauheasti vaivaa.

Siisti puutarha vaatii aikaa. Jälleen kerran tänäkin kesänä jouduin valitsemaan puutarhan ja purjehduksen välillä. Valitsin purjehduksen, joten kasvimaa oli aikamoinen ryteikkö loman jälkeen. Onneksi äiti ja isoäiti riensivät apuun ja yhden iltapäivän aikana kaivoimme kukkapenkit ja perunamaan puhtaaksi. Mutta puutarha ei pysy siistinä itsestään, vaan se vaatii päivittäin pientä kuopsuttelua ja sitä aikaa minulta ei valitettavasti löytynyt. Ensi kesänä aion olla puutarhalle ystävällisempi ja pitää siitä parempaa huolta.