Tapahtui tammikuussa
Kylläpä alkuvuosi ja tammikuu on taas mennyt ohi vauhdilla. Se taitaa olla sen merkki, että vuosia on kertynyt riittävästi mittariin, jos huomaa koko ajan päivittelevänsä ajan kulumista. Ensin ajattelin, että säännölliset kuukausikatsaukset saavat jäädä historiaan, mutta nyt kun vuoden ensimmäinen kääntyikin jo seuraavan kuun puolelle, tuli kova tarve kirjoittaa kivat jutut muistiin. Eli yllätyys! Jatkamme totuttuun tapaan myös tänä vuonna. On paljon helpompi päivittää blogia kuulumisten merkeissä, kuin lähteä taikomaan tyhjästä asiaa. Viime aikoina kirjoittaminen onkin jäänyt aika vähälle, kun tuntuu koko ajan siltä, ettei ole mitään jaettavaa. Yritän kuitenkin muistaa, että kirjoitan ennen kaikkea itselleni. Kirjoitukset ovat tärkeitä muistoja minulle, vaikka onkin kiva, että joku muukin siellä tykkää käydä näitä lukemassa.
Tammikuu tuntui valtavan hyvältä, koska uusi vuosi toi taas omaan fiilikseen ihan erilaista puhtia. Minulla on ollut alusta alkaen sellainen tunne, että tänä vuonna tapahtuu paljon hyviä asioita. Olen ollut poikkeuksen hyvällä mielellä ja lisääntyvät aurinkoiset tunnit ovat saaneet energian virtaamaan. Kuukauteen mahtui ihania pakkaspäivä hiihtoladuilla, mutta myös vetisiä plussakelejä, jolloin ei ihan kauheasti huvittanut työntää nenäänsä ulos. Koronarajoitukset jatkuivat edelleen ja joogatunnit ovat olleet tauolla jo ikuisuudelta tuntuvan ajan. Onneksi ulkoilu ja retkeily onnistuu melkein koska vaan ja olen todistanut useaan kertaan tammikuun aikana, että en laittanut senttiäkään hukkaan, kun hankin itselleni nastalenkkarit. Koti on odottanut omaa vuoroaan jo monta viikkoa, sillä olen ollut paljon innostuneempi liikunnasta, kuin siivouksesta ja järjestelystä sisätiloissa. Helmikuussa pitää ajaa kodista kaikki villakoirat pihalle ja toivon, että saadaan vielä kunnon pakkaspäiviä, jotta pääsen tuulettamaan vielä kaikki tekstiilit kunnolla kertaalleen ennen kevättä (se on yksi talven hyvistä puolista.)
Tammikuussa
Onnistuin. Olen juossut ensimmäistä kertaa koko juoksuhistoriani aikana läpi talven. Siitä käy kiittäminen nastalenkkareita ja jäsenkorjausta, jonka avulla paikat pysyvät auki. Talvijuoksu vaatii itseltäni vähän enemmän selkärankaa, koska kevyellä vaatetuksella itsensä liikkeelle saaminen on välillä haastavaa. Inhoan lähtemistä, vaikka nautinkin aina varsinaisesta lenkistä, kunhan olen saanut itseni lämpimäksi. En voi silti valehdella ettenkö odottaisi jo kuivia kesäisiä polkuja, jolloin päälle riittää pelkkä t-paita.
Panostin. Nappasin heti joulun jälkeen taas kiinni tavallisiin ruokailutottumuksiin ja jouluherkuttelu ei jatkunut pääsiäiseen, kuten toissavuonna. Olen opetellut tammikuussa tunnistamaan enemmän omaa energiantarvettani sekä sopivaa ruokarytmiä ja välttää siten niitä hetkiä, jolloin tarve suklaalevylle kasvaa liian suureksi.
Olisi saanut jäädä välistä. Kaikki ne vesisateet, joita tammikuun aikana saatiin ja jotka veivät mennessään juuri valmistuneet hiihtoladut. Joka ikinen kerta sadepäivänä mietin, että mahtaakohan uutta tilaisuutta hiihtoretkelle enää tulla. On todella ahdistavaa ajatella, miten tulevaisuudessa lumiset talvet vähenevät koko ajan.
Mieleenpainuvin retki. Minulla oli tammikuussa monta mieleenpainuvaa ja iloista retkeä ystävien kanssa, kun varasimme itsellemme käyttöön pienen saunan ja avannon. Siellä vietettiin pimeneviä iltoja kylmäuinnin parissa ja eväänä oli kunnon vanhanajan kiuasmakkarat. Saunassa on käyty monet hyvät keskustelut ja naurettu ihan vedet silmissä. Niin piristävä irtiotto omaan arkeen.
Onnellisin hetki. En koskaan ole voittanut mitään. Tai olen. Voitin 7-vuotiaana kyläkaupan arvonnasta wokkipannun, mutta annoin sen eteenpäin, kun en tarvinnut sitä vielä suunnilleen 15-vuoteen. Tammikuussa minut valittiin kuitenkin giveawayn voittajaksi ja pääsin ihanaan hemmottelupäivään Turun Seurahuoneelle. Siellä minut meikkattiin ja stailattiin ja pääsin boudoir-kuvaukseen. Koko tiimi oli niin ihana ja ammattitaitoinen, että muistan päivän varmaan loppuelämäni. Kuvauspäivästä sain vielä itselleni muistoksi oman ihonhoitopaketin ja Niinmun-designin kauniin vaatteen sekä monta kaunista kuvaa itsestäni. Oli aivan ihana päivä, enkä olisi ikinä osannut kuvitella miten mukava on heittäytyä hemmoteltavaksi ja viettää pieni loma hotellilla. Seuraavana aamuna, palasin takaisin omaan elämääni runsaan hotelliaamiaisen kautta.
Paras herkku. Veriappelsiinit ja tuoreet mansikat.
Helmikuussa
Vähän enemmän. Nyt on aika kaivaa retkireppu taas kunnolla kaapin perältä ja lähteä eväiden kanssa metsään. Minulla ei ole ollut aikaa retkeilyyn pitkään aikaan ja kevään edetessä toivon, että vietetään enemmän aikaa pitkospuilla ja laavuilla. Joulupukki toi kunnon ruokatermokset, joilla saadaan raahattua vielä entistä herkullisempia ruokia retkille mukaan.
Vähän vähemmän. Tuntuu, että tällä hetkellä kaikki on oikein sopivasti juuri näin.
Toivon, että pääsisin helmikuun aikana hiihtämään suolle. Retkilatu ajettiin eilen ensimmäistä kertaa, joten mahdollisuudet ihaniin pakkaslenkkeihin suolla ovat vielä ihan hyvät, kunhan sää pysyisi mukavan talvisena. Meidän kotimme lähellä on kaunis suo, jossa oli viime talvena niin kaunista, että ei sieltä olisi malttanut lähteä pois.
Aion, nauttia keväthangista, seurailla takapihalla vierailevia peltopyitä ja neuloa paljon lisää villapaitoja ja kaulureita. Aion myös ottaa valmiista neuleista kuvat ja iskeä ne tänne sopivan hetken tullen.
