Suosikkini Alasuq polar
Kaunis talvinen viikonloppu tuli kuin tilauksesta, sillä yksi ihanimmista ihanin villapaita on odottanut henkarilla, että ehdin napata siitä muutaman kuvan.
Tämä norjalaisneule ja sen värit olivat rakkautta ihan ensimmäisestä silmukasta lähtien. Alasuq polarin malli on lähtöisin samasta Norjalaisia villapaitoja- kirjasta kuin miehelle neulomani Nordkalotten ja tiesin jo heti kirjan ostaessani, että oma villapaitani on juuri tuo. Se on niin kaunis ja minun näköiseni missä värissä tahansa. Kun etsin Instagramista inspiraatiota väreihin, tiesin heti tuon tummansinisen kirjon nähdessäni, että siinä se on. Muuntelin muita värejä vähän enemmän mieleisikseni ja täytyy myöntää, että en ole koskaan neulonut niin vauhdilla kuin tämän paidan kanssa. Se valmistui muutamassa viikossa, mutta huomaan, että suurin osa katsomistani tv-ohjelmista on mennyt vähän ohi, kun olen ollut niin neuleen lumoissa. Paita on ollut ahkerassa käytössä ilmojen viiletessä ja vaikka lanka on karheaa sukkalankaa, isoilla puikoilla neuloessa paidasta ei mielestäni tullut niin kutittava, kuin olin odottanut. Työskentelen vetoisassa ja kylmässä vanhassa koulussa, johon villapaita sopii kuin nakutettu.
Alasuq Polar on suurin rakkauteni ja suunnittelin jo laittavani muut neuleista myyntiin, koska ne eivät enää tunnu yhtään niin ihanilta. Alasuqista on yhtä monta erilaista väriä, kuin on tekijöitäkin ja siksi on kivaa, kun jokaisella on ihan omanlaisensa. Puikoilla on jo uusi paksumpi villapaita uusilla langoilla ja väreillä, mutta siitä lisää myöhemmin. Instagram on hyvä paikka tutkia erilaisia värivaihtoehtoja haulla #alasuqpolar. Omat lankani ja värit olivat tällä kertaa:
- My home: Vaaleanharmaa (Citymarketista) 500g
- Novita 7 veljestä: Laivasto 200g
- Nordia Oiva: Sammaleenvihreä 100g
- Nordia Oiva: Punaruskea 100g
- Novita 7 veljestä: Turkoosi ( kerä on tosi vanha, ja näyttää kirkkaammalta kuin nykyinen väri) 50g
- Puikot: sukkapuikot koko 4 ja 5,5 pyöröpuikot 80cm koko 4 ja 6, 60cm koko 4.
Kuten moni blogini löytänyt on huomannut, nyt tulee villapaitoja kuin liukuhihnalla! En edes ymmärrä mistä kaikki se aika löytyy, että saan niin paljon neuleita aikaiseksi. Tai no tiedänhän minä, sillä samalla kun lankakerät kaapissa lisääntyvät, ruutuaika puhelimella on huomattavasti vähentynyt. Ja se on ihanaa ja rentouttavaa, kun ei tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaansa sosiaaliseen mediaan. Olen huomannut, että mieli on paljon tyynempi, keskittyminen on parantunut ja unikin tulee nopeammin. Mutta olenko ennen käyttänyt näin ison osan illasta puhelimella roikkumiseen, että samassa ajassa saan aikaan kaapillisen paitoja? Huolestuttavaa, mutta on ollut ihanaa irtautua älylaitteista ja uppoutua kilistelemään puikkoja.
Viime viikolla satoi ensilumi. Valkoinen maa on ollut aika harvinaista herkkua täällä etelässä viimeisten vuosien aikana. Lumisateella on minuun aina ihan uskomaton vaikutus ja kuin itsestään, kääntyi autossa heti jouluradio päälle. Mietin monesti noiden kahden ihanan lumisen päivän aikana, että nyt pitää nauttia joka hetkestä. Ja niin siinä kävi, että kova syysmyrsky sulatti hentoisen lumipeitteen pois jo lauantaina. Ehdimme kuitenkin käydä Vajosuolla ihailemassa muuttunutta maisemaa ja tekemässä rauhallisen kävelyn ja lähdimme kotiin vasta ensimmäisen sadekuuron ajamina. Vajosuolla bongattiin myös harvinainen maakotka-pariskunta, jotka pitävät pesää lähistöllä. Päivä oli ihana ja sai kaipaamaan hirveästi lumista talvea.
