Heippa!

Tervetuloa valo ja lämpö. Laskin jo mielessäni, että jos kävisi hyvä tuuri, t-paitakelit saattavat alkaa jo muutaman viikon päästä. Kotoilua on harrastettu jo ihan melkein kyllästymiseen asti, mikä on aika paljon sanottu paatuneelta kotihiireltä, mutta onneksi on olemassa metsäretket ja oma piha. Laitoin postaukseen muutamia kuvia keväältä, piristämään ja muistuttamaan siitä, että kaikki kyllä järjestyy. Kodista ajattelin kirjoittaa ihan erikseen, sillä minuun on iskenyt nyt keväällä joku kummallinen vaaleiden ja pastellinsävyjen himo. Olen maalannut ja neulonut vuorotellen enemmän kuin vuosiin ja omia töitä on ollut ihan kiva pistää esille. Kuten kuvasta näkyy, myös pääsiäismunat saivat pastellinsävyjä pintaansa ja villasukat ovat olleet omaan tyyliini melko värikkäitä. Ihana kokeilla välillä jotakin uutta!  Jääkaapin ovea koristaa kevätbingo, jonka myötä toivottavasti kesä saapuu nopeammin. Huomenna olisi taas tiedossa kylvöpuuhia, kun istutan kasvihuoneen asukkeja kasvamaan kodinhoitohuoneeseen. Siitä ei ole enää onneksi kovin pitkä matka siihen, että voi vetää kuluneet puutarhakengät jalkaan ja lierihatun päähän. Vappu on jo parin viikon päästä ja se tulee olemaan itse tehtyjen munkkien kyllästämä grillailujuhla. Ensi viikolla kokeillaan valmistaa simaa itse ensimmäistä kertaa. Sittenpähän nähdään, että haetaanko meillä jatkossa aina simat kaupasta!

Ensi viikonloppuna juhlitaan myös synttäreitä. En olisi ihan vuosi sitten arvannut, että vietän seuraavia syntymäpäiviäni maailmanlaajuisen pandemian aikaan. Ei sillä, että olisin ollut mitään suuria juhlia järkkäämässä, koska se jää itselläni AINA vain suunnittelun tasolle. Toivottavasti pääsen kutsumaan kavereita grillailemaan sitten kesällä. Vähän haikeana mietin reissuja, joita ollaan keväisin usein tehty ja olen saanut R:ltä ihania matkoja lahjaksi. Mutta tilanne on nyt tämä ja pieni toivonkipinä elää, että päästään vielä kotimaassa telttailemaan kesän aikana. Onneksi rakastan vaeltamista ja metsissä samoilua, joten se on täydellistä kesälomatekemistä. Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä pariksi viikoksi Italiaan ja vuokrata sieltä auto. Kuten tekstistä huomaa, kaipuu matkustelemaan on kova. Sanoin juuri eilen R:lle, että itken onnesta kun astun seuraavaksi lentokoneen kyytiin ja matkaamme sitten koko vuoden edestä.

Sitten iloisempiin asioihin, nimittäin puutarhassa alkaa näkyä talven jälkeen vihdoinkin eloa. Jihuu! Olin aivan ihmeissäni miten isoja valkosipulin alkuja oli ilmestynyut pellonreunalle. Pionit ja maksaruohot ovat alkaneet poksahdella mullasta kukkapenkkeihin. Kaipuu kasvihuoneeseen on niin kova, että käyn välillä istuskelemassa tyhjässä kasvarissa aurinkoisena päivänä, sillä aikaa kun kissa ulkoilee takapihalla. Onneksi bongasin viime viikolla paikallisen puutarhan itsepalvelumyymälän aukioloajat ja olen sieltä saanut ensiapua omien kurkkujen ja tomaattien ikävään. Voi kesä tule jo pian.

Sellaista höpötystä tällä kertaa. Kivaa lauantaita ja rentoa viikonloppua! Me pelataan vielä erä Mario karttia ennen kuin alaikäinen painuu nukkumaan ja sitten ehkä vielä pari jaksoa Breaking Badia.