Kesäloma pakettiin ja kohti arkea

Olen ollut viimeiset neljä viikkoa niin kesälomalla, etten ole löytänyt aikaa tai kiinnostusta kirjoittaa tänne. Varsin onnistunut loma siis takanapäin. Tällä viikolla hypättiin jo takaisin arkeen ja uskon, että loma oli juuri sellainen kuin halusinkin. Parina viimeisenä lomapäivänä tuli olo, että olen valmis palaamaan töihin ja sen tuomiin rutiineihin. Lomalla ehdittiin latautumisen ja totaalisen arjestairtautumisen lisäksi tehdä paljon juttuja. Parasta ensimmäisen kolmen viikon aikana oli se, ettei minulla ollut välillä mitään käsitystä siitä, mitä viikonpäivää parhaillaan elettiin. Lomaan mahtui monta lämmintä päivää, jolloin pystyi käyskentelemään laiskana takapihalla tai vain heittäytymään korituoliin lukemaan kirjaa.

Loman aikana kävin rentoutumassa kampaajalla ja laitattamassa tukan kesäkuntoon. Tukkani ei ole koskaan ennen ollut näin vaalea ja Elycian Elisa on tehnyt upeaa työtä muokatessaan mustasta tukastani helmiäiseen taittavan blondin. Näin ystäviä ja vietin kerrankin rauhassa aikaa heidän kanssaan. Lenkkeiltiin, makoiltiin rannalla ja istuttiin sohvannurkassa puhumassa kaikesta maan ja taivaan välillä. Arkena on liian vähän aikaa nähdä kaikkia kavereita, joita haluaisi nähdä. Onneksi syksyllä taas jatketaan vesijuoksua tutulla ryhmällä, jolloin kuulumisten vaihtaminen ja liikunta hoituvat samalla kertaa.

Vapaapäivinä oli aikaa heittää kumpparit jalkaan ja lähteä metsään. Keräsin mustikoita ja etsin sieniä (niitä kylläkään löytämättä) ja vierailin useaan kertaan mansikkamaalla täyttämässä ämpäreitä. Myös isoäiti ja siskonlapset lähtivät mukaan mustikkaan ja välillä meitä olikin monta kerääjää heilumassa marjukoiden kanssa saman pensaan ympärillä. Aika ainutlaatuista kun neljän sukupolven naiset siellä puuhailivat mustikoiden kimpussa ja vaihtoivat samalla kuulumisia. Omassa kasvihuoneessani ei sujunut ihan niinkuin Strömsössä, mutta siitä lisää vielä erillisessä postauksessa. Hoidin kasvimaata ja -huonetta sekä puutarhan kukkia silti huolella ja käytin niihin paljon aikaa. Nyt olemme herkutelleet herneillä, uusilla perunoilla ja tomaateilla jo muutaman viikon ajan.

Kävimme perheen kesken kesäteatterissa katsomassa Robin Hoodia ja telttailemassa siskonlasteni kanssa. Olen lapsena viettänyt paljon aikaa leirintäalueilla, mutta varsinkin teltan kanssa helteisenä yönä minulle riitti varsin mainiosti tuo yksi viikonloppu sitä sorttia taas hetkeksi. Muuten ollaan aika paljon nautittu vaan siitä, että saatiin olla kotona ilman aikatauluja ja lähteä extempore uimarannalle jos siltä tuntui. Eipä tuota tyttöä paljoa kotona näkynyt, kun puuhasi kavereiden kanssa  kaikki päivät. Kivaa että kavereita riittää ja pääsee vierestä seuraamaan kun toinen kasvaa ja alkaa tehdä enemmän niitä omia juttujaan.

Viimeinen lomaviikko huipentui ihanaan reissuun Madeiralla ihan kahden kesken ja viikossa ehdittiin kokea vaikka ja mitä. Matkasta ja vinkeistä Madeiralle aion kirjoittaa vielä lisää, sillä tuosta upeasta luontokohteesta on teille vielä paljon kerrottavaa. Oli ihanaa, että pystyimme viettämään yhteisen lomaviikon ja ottamaan kunnon irtioton kaikesta ennen kuin syksy ja arki taas alkavat, sillä silloin yhteistä aikaa on taas paljon vähemmän tarjolla.

Rentouttavan ja lämpimän kesäloman jälkeen olen taas valmis syksyyn, villasukkiin, sadepäiviin ja kynttilöihin. Antaa tulla!

Hyvinvointi Hyvä olo Ajattelin tänään

Kasvihuoneen kesäasu

Lapsuuden kesissä parasta oli se, kun aamuisin lähdettiin yöpaita päällä kasvimaalle keräämään aamupalaa. Pellolla oli pakko juosta aina pari kierrosta sadettajan alla, vaikka yöpaita kastui. Helmaan kerättiin porkkanat, herneet ja retiisit ja kurvattiin vielä marjapensaiden kautta terassille herkuttelemaan. Multaiset porkkanat pyyhittiin paitaan ja vieläkin kuulen korvissani isän valituksen siitä, miten siitä saa myyräkuumeen.

Omassa kasvihuoneessani on käynyt tämän viikon ajan kova kuhina. Pieniä vihreitä tomaatteja putkahtelee päivittäin lisää ja ollaan syöty kurkuista jo kolme. Ja voi vitsi että on maistunut! Aamurutiineihin kuuluu nykyään lähteä ensimmäisenä silmät sikkurassa avaamaan kasvarin luukut ja kastelemaan istutuksia. Enkä tiedä parempaa tapaa aloittaa päivä. Kesäkuu on ollut tosi lämmin ja kaunis, joten myös perunoista ensimmäiset on syöty parempiin suihin. Aikaisin keväällä, kun aloitan ensimmäiset viljelyt ja ravaan ruukkujen kanssa ulos ja sisään, tuntuu kesän sadonkorjuu todella kaukaiselta ajatukselta. Nyt se alkaa vihdoin olla täällä ja salaatit sekä kurkut saa jo omalta pihamaalta. Marjapensaissa  on havaittavissa hentoa punerrusta ja herneissä on ihan kohta kukat.

Juhannuksena kasvihuone sai vihdoinkin loppusilauksen, kun tein lattian valmiiksi. Olen tosi huono kaikissa DIY-projekteissa, koska valmista pitäisi tulla saman tien. Tämä lattia oli kuitenkin niin helppo toteuttaa, että jopa minä pystyin siitä suoriutumaan. Kasvariin laitettiin keväällä ennen istutuslaatikoita pohjakangas ja nyt kannoin betonilaatat suoraa siihen päälle. Sepeliä kului kottikärryllinen ja harjasin sen laattojen rakoihin. Aikaa kului noin 30min. Istutuslaatikot R nikkaroi laudoista ja taimet istutin suoraa käteviin kasvatussäkkeihin. Pieni kasvihuoneeni on kyllä maailman paras! Monta muutakin ihanaa puutarhajuttua kaipaisi omaa postausta, mutta teen vieläkin pitkiä päiviä töissä, joten ne joutuvat nyt vähän odottelemaan. Lomaan on onneksi aikaa enää pari viikkoa.

Kivaa torstaita!

Koti Piha ja puutarha DIY