Hoitavan klinikan valitseminen ja puhelu lapsettomuuskliniklta

Moikka!
En kerinnytkään eilen palaamaan kirjoittelun pariin, mutta nyt täällä ollaan! Tulin hetki sitten iltavuorosta ja mulla alkoi nyt muutaman päivän vapaat, joten nukkumaankaan ei ole kiire. Tehtiin mun miehen kanssa iltapalaksi pizzaa, hän katsoo nyt jotain sarjaa ja mä näpyttelen tätä postausta.

Mutta voisin aloittaa kertomalla siitä klinikan valitsemisesta. Kun tehtiin päätös hoitoihin lähtemisestä, niin googletin eri lapsettomuus klinikoita. Melkein jokaiseen laitoin sähköpostia. Jokainen kyllä vastasi, mutta muutamasta mulle jäi todella huono fiilis, ja tuntui että vastaukset oli jotenkin vähän ilkeitä. Viimeisenä mulle vastattiin Inova klinikalta, ja muutamien viestien jälkeen mulla oli tunne, että tämä on se paikka, missä haluan meidän hoitojen tapahtuvan. Jo puhelimessa sain ohjeistusta, että miten mun tulisi toimia nyt. Olin silloin 2017 saanut lääkereseptin eri lääkäriltä, mutta Inovalta suositeltiin ottamaan lääke nyt käyttöön. Pyysin reseptin uusimista omassa terveyskeskuksessani, he uusivat sen ja sen jälkeen aloitin lääkkeen syömisen. Minulle siis määrättiin vuonna 2017 metforem 500mg pco:n hoitoon. Lääkkeen syömisen aloitin viime viikolla. Sovittiin, että he soittavat minulle kun saavat aikoja myöhemmälle kesää. Monen tunnin ajomatkan päästä ei lähdetä ihan parin päivän varotusajalla matkaan.

Eilen sitten tosiaan mulle Inovalta soitettiin. Ystävällinen nainen oli puhelimen toisessa päässä. Se sama lämmin tunne, joka mulla oli jo sähköpostia laittaessa valtasi mut taas. Nainen kyseli ensin kuulumisia, miten menee noin yleisesti, onko lääkitys aiheuttanut oireita ja onko mun mahdollista pyytää lähetettä verikokeisiin jostain. Juteltiin niitä näitä, tokikin hoitoon liittyen. Hän kyseli fiiliksiä hoidon aloittamisesta ja millainen ajatus mulla on, mikä olisi meille paras mahdollinen vaihtoehto. Rehellisyyden nimissä, mä en edes tiedä. Mulla ei oo mitään hajua, mikä olis meille paras. Eikä mun tarvikkaan, lääkärihän sen toki parhaiten osaa sanoa 😀 Ja lopuksi saatiin se aika…. Se on 7.8. Ai että mua jännittää jo nyt! Näiden muutaman viikon aikana asiat on rullannut niin hurjaa vauhtia eteenpäin, etten edes villeimmissä kuvitelmissani osannut kuvitella asioiden menevän näin. Tiedostan kyllä sen, että tässä matkan varrella tulee olemaan varmasti jos minkälaista kompastuskiveä.

Nyt aletaan katsomaan jotain elokuvaa, ja sitten nukkumaan. Onneksi huomenna saa nukkua myöhään!
<3: piipa

perhe oma-elama
Kommentit (2)
  1. Toiveissani
    28.6.2019, 22:45

    Hei,
    Teillä on ollut pitkä matka tähän pisteeseen ja hienoa, että tämä askel on otettu kun päätös hoidoista on tehty:) Kokemuksesta tiedän miltä se tuntuu. Toivotan paljon tsemppiä matkaan ja toivon, että kaikki sujuu hyvin.
    Me tehtiin viime vuoden lopussa päätös lähteä hoitoihin. Yksityisellä hoidot on mahdollista käynnistää hyvin nopealla aikataululla, mikä kuulostaa itsestään selvyydeltä mutta lopulta yllätti paljon. Jo ensi käynnillä joku suunnitelma on luotu ja asia menee eteenpäin. Sen koin itse henkisesti tärkeäksi ja lohduttaa, kun rahaa menee paljon (vrt jos pääsisi julkiselle). Kuitenkin jos jokin on sen rahan arvoinen niin tämä asia. Kaiken kaikkiaan matka oli yhtä vuoristorataa ja vaikeilta tunteilta ei voi välttyä, mutta toisaalta toivo on korkealla ja enimmistöosa onnistuu. Niin myös me.
    Koko sydämestäni jaksamista, kärsivällisyyttä ja rohkeutta teille.

    1. Moikka!

      Ensinnäkin kiitos ihanasta kommentista, se lämmitti todella sydäntä<3

      On kyllä kaikki edennyt todella nopeasti sen jälkeen, kun päätös hoitoihin lähtemisestä tehtiin. Mikä tosin taas sopii mulle paremmin kun hyvin, mä oon vähän sellanen kaikki mulle heti nyt tyyppi 😀 Julkisella puolella kun aluksi oltiin tutkimuksissa, niin tuntu että asiat eteni 3kk sykleissä.. Ensin tehtiin jotain, sitten odotettiin 3kk, sitten taas tapahtui ja sitten odotettiin se 3kk. Vaikka se on lyhyt aika, niin näinkin tärkeän asian ollessa pinnalla tuo 3kk tuntui ikuisuudelta. Oonkin miehelle sanonut, että tämän matkan aikana tulee varmasti näkemään niin paljon erilaisia tunteita, ettei niihin osaa edes varautua, eikä siihen miten ne asiat käsittelee. Mutta takki auki kohti uutta, vain niin voin saavuttaa jotain.
      Kiitos paljon tsempeistä! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *