Gottfried Helnwein – The Murmur of the Innocents
Saksalainen taiteilija Gottfried Helnwein on saanut sydämeni syrjälleen.
Samaan aikaan ihastuksesta, mutta myös kauhistuksesta.
Siitä on jo aikaa kun hänen töitään löysin, se taisi tapahtua samoihin aikoihin kun löysin Laura Makabreskun. Etsin inspiraatiota, kuvia joista kirjoittaa, taidetta joka saisi tajuntani liikkeelle ja ajatukset virtaamaan.
Sitten löysin Helnweinin kokoelman The Murmur of the Innocents.
Tai tuntui, että se löysi ehkä minut. Samaan tapaan kuin Laura Makabresku.
Mutta se pysäytti. Seisautti veren. Sai pulssin sykkimään kovemmin. Ihastuksesta, raakuudesta, pimeydestä, surullisuudesta, rumuudesta, kauneudesta.
Osa kuvista inspiroi todella raakuudellaan ja kauneudellaan. Toiset kokoelmat ja teokset taas ahdistivat, enkä oikein täysin ymmärtänyt niitä. Tai niiden kauneutta. Toisaalta, tarvitseeko kaiken olla kaunista? Tai tarvitseeko kaikkea ymmärtää? Ehkä voi vain katsoa ja kokea. Kääntyä pois loogisesta ajattelusta ja antautua ajelehtimaan.
Jotkut Helnweinin teoksista ovat lähes liian ahdistavia ja rajuja, tuntuu jopa hiukan pahalta katsoa niitä. Mutta ehkä se on niiden tarkoituskin.
The Murmur of the Innocents kuitenkin sykähdytti.
Kokoelma on kaunis, hyvin koskettava ja kiehtovan karmiva.
Gottfried Helnwein tekee pääasiassa fotorealistisia maalauksia. Uskomattoman aitoja sellaisia.
Nämä kuvat siis eivät ole valokuvia, vaan maalauksia.
Niinpä.
Helnwein kuvaa töissään paljon lapsia, rinnastaa lapsuuden viattomuuden sotaan, kärsimyksiin, pahuuteen. Toisaalta Helnweinin teoksissa näkyy myös ihailu leikkisyyttä, sarjakuvia, erityisesti hänen lemppariaan Aku Ankkaa kohtaan sekä satuja ja mielikuvitusta kohtaan ja sitä, miten ne uhkaavat kadota. Helnweinin teoksissa lapsuus ja viattomuus sekä mielikuvitus ovat katoava luonnonvara. Teokset ovat myös täynnä yhteiskuntakritiikkiä ja viittauksia esimerkiksi fasismiin.
Helnweinin teokset herättävät paljon tunteita, ne voivat järkyttää, ihastuttaa, hämmästyttää.
Helweinin teoksissa kauneus ja rumuus sekoittuvat ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Mitä on kauneus ja mitä on rumuus? Mitä ne tarkoittavat tässä maailmassa? Mitä ne ovat kenellekin?
Helnwein on itse todennutkin, että hänen taiteensa tarkoitus ei ole vastata kysymyksiin vaan herättää niitä ja samalla herättää tunteita, isnpiraatiota, ajatuksia katsojassa ja saada hänet ehkä ajattelemaan maailmaa hiukan eri tavoin.
”We are living in the age where materialism has finally triumphed. The world has been purged of fairies, elves, witches, angels, enchanted castles and hidden treasures. Dreaming and fantasizing is nowadays considered a chemical imbalance in the brain of the child. For reasons of national security there are no realms of imagination anymore in which to escape – children are held in the merciless headlight of the adults level-headed, common-sense-madhouse: a world of stock-markets, war, rape, pollution, television-moronism, prozak, prison-camps, miss universe-competitions, genetic engineering, child pornography, Ronald McDonalds, Paris Hilton and torture.” – Gottfried Helnwein
Kuvat: Gottfried Helnwein
