Viisi viikkoa kauhua ja (epä)onnistumisen tunteita
Ensi viikolla mennään taas! CrossFit Games -kisasesonki käynnistyy viiden viikon Open-rytistyksellä, jossa kymmenettuhannet ristiinkuntoilijat ympäri maailmaa kisaavat viidessä lajissa. Parhaat pääsevät alueellisiin kisoihin, joista parhaat edelleen mm-kisoihin kesällä.
Vaikka Open-härdelliä voisikin kritisoida jälleen yhdeksi tavaksi saada ihmiset heittämään lisää rahaa CrossFit Incin pohjattomaan kirstuun, on se myös hauska tapa tsempata itseään normaalia enemmän muutaman viikon ajan. On hauskaa kollektiivisesti jännittää lajijulkistuksia ja vertailla omia tuloksiaan maailman huippuihin. Tänä vuonna tosin kisataan kahdessa kategoriassa, sillä yleisen sarjan lisäksi on luvassa skaalattu divisioona, jossa on luvassa työmäärältään kevyempiä ja liikkeiltään helpompia, joskin taatusti melko kaameita jumppia. Avoin sarja taas vaatinee entistä enemmän, jotta jyvät oikeasti erottuvat akanoista.
Itse vielä arvon divisioonien välillä. Toisaalta olisi hyvä osallistua skaalattuun, etenkin kun en ole alkuvuonna vetänyt ollenkaan leukoja kippaamalla tai tehnyt valakyykkyjä olkapääongelmien takia. Toisaalta taas ylpeys ei meinaa antaa periksi, ja onhan yksi toisto skaalamattomassa sarjassa enemmän kuin muutama enemmän skaalatussa, noin niin kuin pistetaulukossa. Sinällään divisioonalla ei ole itselleni tänä vuonna niin suurta merkitystä, sillä teen vain kolme ensimmäistä jumppaa, seuraavat kaksi viikkoa vietänkin Sri Lankassa. Sieltäkin löytyy kuulemma pieni virallinen affiliate, mutta saa nähdä viitsiikö Openien takia raahautua rannalta kaupunkiin.
Miksi Openeihin sitten kannattaa osallistua, jos tulee sijoittumaan jonnekin viimeisen 20 000 joukkoon? Koska kollektiivinen kisahurmos on kauheaa ja hirmuisen koukuttavaa. Vuosittainen tsekkauspiste crossfitin perusliikkeiden (katso havainnekuva yllä) parissa kertoo hyvin kehittymisestä. Harvoin myöskään tulee tsempattua niin paljon normitreeneissä kuin Openien aikana. On nimittäin melko vaikeaa olla ottamatta suoritusta tosissaan, kun joku laskee toistoja vieressä ja pitäisi julkisesti ilmoittaa omat tuloksensa. Vaikka luvassa onkin viisi viikkoa jännitystä, kauhua ja hikeä, niin lopussa kiitos seisoo. Ainakin on taas päivittyneempää listaa siitä, missä kaikessa pitäisi olla parempi ensi vuoteen mennessä.
Mitenkäs te, arvon lukijat: oletteko osallistumassa openeihin?
Viime vuosien kokemuksia voi lukea täältä:
Iloa kauhua ja sata v-sanaa eli CrossFit Games Open 2014
Kisailun loppu eli CrossFit Games Open 2013