Kouluruoka, WTF?

kouluruoka_wtf_0.jpg

Sain yllä olevan kuvan eräältä koulussa työskentelevältä tutulta. Tätä nannaa sai syödäkseen tänään lauma kasvisruokavalion valinneita lapsia ja nuoria.

Oikeasti, kouluruoka-asioista päättävät ihmiset, mitä helvettiä?

On melkoinen saavutus ylipäänsä onnistua valmistamaan näin vähäkalorista ruokaa. Tätä saisi lappaa pienempikin natiainen melkoisen määrän että saisi vatsansa täyteen. Eikä edes mennä keiton ainesosaluetteloon. 

Keitonpluru ei kuulemma ole harvinaisuus kouluruokaloissa, vaikka kuulemma johtaakin keveystilastoa. Kouluruoissa on harvoin yli sataa kilokaloria sadassa grammassa, eikä hurraamista löydy niin kasvis- kuin liharuoistakaan. Yli satasen maagisen rajan päästään koulumaailman syväkurkkuni mukaan vain silloin, kun listalla on ”kananugetteja, kalapuikkoja, eineslihapullia tai pinaattilettuja. Eli puhtaita eineksiä suoraan purkista.” Proteiinia ruoissa ei juurikaan ole, normaalisti kuulemma 1-5 grammaa sataa grammaa kohden.

Ihmekös tuo, jos iltapäivästä vähän väsyttää ja koululaiset (ja heidän kanssa samaa ruokaa syövät aikuiset!) kulkevat rahapusseinensa limsa- ja karkkilaarien ääreen. Sinne suuntaisin itsekin, jos pitäisi tuolla ruoalla jaksaa. 

 

Kommentit (36)
  1. Kouluruoan taso tosiaan vaihtelee aivan järjettömästi. Me syödään töissä (ryhmäppk) keskuskeittiön ruokaa eli samaa kuin kunnan kouluissa, muissa päiväkodeissa ja sairaaloissa, pl. puuropäivät, jolloin meillä on yleensä jotain keittoa. Ja jopa saman keittiön ruoat ovat välillä todella jees ja välillä jotain ihan muuta. Olen käynyt samalla paikkakunnalla kouluni ala-asteelta yo-lakkiin saakka, ja nyt tosian töissä syön samaa ja koskaan en kyllä muista että olisi ollut tuoretta leipää tarjolla. Yläasteen ja lukion keittiöissä leipoivat joskus pullaa jälkkäriksi, mutta hyvin harvakseltaan. Salaattia on yhtä lajia, monesti jotain raastetta. Sinänsä ei mitään vikaa raasteessakaan, mutta 10v nirsoilija tuskin arvostaa punakaaliraastetta höystettynä herneillä… Keiton ja puuron kanssa salaattia ei edes tarjoilla, joskus saattaa olla kurkkua tai tomaattia leivälle. Itse ruoka on yleensä ihan ok perusruokaa, joskus toki kumiperunoita, sateenkaarimakkaraa, kalakeittoa kahdella seitipalalla tai limakastiketta (:D), mutta monesti myös on oikeasti hyviä pastavuokia, kunnolla maustettuja keittoja ja sitä rataa. Kasvisruoasta en tiedä, mutta allergiaruoat on kyllä ihan hyvän oloisia yleensä.

    Lukiosta muistan tuskaisimpina koulupäivät klo 8-16 ja puuron ruokana. Ihan järkkyä. Yritä siinä pysyä jollain konstilla virkkuna… nykyään kuulemma ainakin yläasteella tarjoillaan välipalaa (leipä+jogurtti, hedelmiä tms.), siitä iso peukku! Mutta lukiossa oli pakko kuskata jotain evästä mukana aina, muuten ei olis kyllä pitkistä päivistä selvinnyt. Herkkuahan se laukussa päivän muhinut ruisleipä ei ollut, mutta ilman olisi tullut itku.

    1. Puuropäivät oli mun suosikkeja! Ei puurolla kyllä pitkälle pötki mutta se oli aina tosi hyvää. Välipala kuulostaa tosi hyvältä idealta, ei sitä kukaan järjissään kestä jos lounas on klo 11 ja koulua on neljään.

      Tietyn tyyppiset ruoat toimivat laitoskeittiömittakaavalla tosi hyvin, kuten laatikot ja sellaiset. Tiettyjä asioita ei kannattaisi ehkä yrittää isolle porukalle valmistaa. Kuten pizzaa. Me saatiin ala-asteella äänestää, mitä ruokaa on koulussa jonain tiettynä päivänä. Äänestyksen voitti pizza, ja siinä sitä sitten syötiin kumista oliivi-herkkusienipizzaa itku silmässä kun kerran oltiin pyydetty. Kehitin niin pahan pizzakammon että söin sitä seuraavan kerran vasta lukioikäisenä 😀

  2. Mä oon miettinyt nyt 1,5 vuotta keskuskeittiön ruokia syöneenä sitä, kun aina ruoan jälkeen on maha kipeä. Se turpoaa pallean kohdalta ja on siis tosi kipeä. Yksi kollega ihmetteli, että syönkö tosissaan samaa ruokaa kuin lapset. No toki. Neuvoi sitten hankkimaan terveydenhoitajalta todistuksen liemettömästä ruoasta. Ja kas- mahakipu jäi pois. Ei turvota, ei satu.

    En tiedä, mitä tämä mystinen lihaliemitiiviste pitää sisällään, mutta ainakin minun vointini koheni selvästi jo muutamassa päivässä. Kurjaa, että sitä tungetaan kuitenkin ihan pientenkin ruokaan.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *